Haemme osaavia koneistajia

Haemme monitoimisorveille ja vaakakaraisille työstökeskuksille useita koneistajia. Työsuhteet ovat vakituisia.

Tehtävässä työskentelet tiiviissä yhteistyössä muiden koneistajiemme kanssa. Arvostamme kokemusta, mutta olemme myös valmiita kouluttamaan todellista asennetta osoittavista yksilöistä alan terävintä kärkeä!

Edellytämme työntekijöiltämme huolellisuutta sekä kykyä suunnitelmalliseen työskentelyyn. Lisäksi toivomme sinulta joustavaa suhtautumista työaikoihin. Vastavuoroisesti me työnantajana joustamme, jotta arkesi ja lomasi toimisivat aina mahdollisimman mukavasti elämäntilanteesi huomioiden.

Eduksi työssä katsotaan:

  • Ammatillinen koulutus
  • Työkokemus
  • Mazatrol-ohjauksen hallinta
  • Joustava asenne

Tarjoamme sinulle vakituisen työsuhteen vakavaraisessa ja kasvavassa yrityksessä. ST-Koneistus Oy panostaa voimakkaasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen sekä hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen: hakemus@st-koneistus.fi. Täytämme paikat heti sopivien henkilöiden löydyttyä.

Lisätietoja: Tommi Peltonen puh. 040 594 7167.

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta konekantaa hyödyntäen.

Autamme hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta valmistamaan laadukkaita lopputuotteita kilpailukykyiseen hintaan maailmanlaajuisesti. 

Toimipaikkamme on Ylöjärvellä Pirkanmaalla, missä yrityksemme palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 9 miljoonan euroa, josta 40 % muodostui viennistä.

ST-koneistus Oy 50 vuotta | Osa 3

Toinen sukupolvi

Jäimme viime osassa kohtaan, jossa Tuomo halusi kysyä jotakin pojaltaan Tommilta ennen Sepon osuuden ostamista ST-Koneistuksesta. Kysymys kuului, oliko Tommi ylipäätänsä halukas jatkamaan ST-Koneistuksen liiketoimintaa?

Tietysti myös tytär Katja oli mahdollinen jatkaja, mutta hän oli tuolloin vielä liian nuori pohtimaan tulevaisuuttaan yrityksen jatkamisen kannalta.

Tommin päätyminen alalle vaikuttaa kuitenkin osittain jopa väistämättömältä. Kuten jo ensimmäisessä artikkelissa mainitaan, Peltoset asuivat pitkään ST-Koneistuksen yhteyteen rakennetussa asuintalossa, minkä ansiosta tehtaasta muodostui Tommille myös tuttu leikkipaikka.

Tuomon kertoman mukaan Tommi oli vain kolmen vuoden ikäinen, kun hän jo paineli koneiden välissä omien pienten kottikärryjensä kanssa ja lapioi kyytiinsä metallijäystettä. Myös varsinainen koneistaminen alkoi Tommin kohdalla varsin nuorena – noin 14 vuoden iässä.

– Täytyy myöntää, että eipä sitä tullut koskaan erityisen syvällisesti ajateltua, että ryhtyykö tähän hommaan vai ei. Ehkä jollakin tasolla se oli itsestäänselvyys, mutta kyllä isä sitä minulta kysyi ja minä lupasin jatkaa.

Sepon osuuden oston yhteydessä Tuomo luovutti ST-Koneistuksen osakkeita Tommille ja Katjalle. Tommista tuli jo tuolloin yrityksen suurin omistaja.

Omistussuhteet muuttuivat seuraavan kerran vasta joulukuussa 2017, kun Tommi osti ST-Koneistuksen koko osakekannan Tuomolta ja Katjalta. 

– Mielestäni sukupolvenvaihdos saatettiin loppuun hyvässä kohtaa, sillä suunnittelin tuolloin juuri historiamme suurimpia investointeja, joihin liittyi luonnollisesti riskejä. Samaan aikaan olin ainut meistä kolmesta, joka aktiivisesti kehitti yritystä ja työskenteli sen parissa.

Toisaalta Tommi näkee, että sukupolvenvaihdoksen loppuun viemistä selkeytti myös se, että aloite omistussuhteiden muutoksiin tuli tällä kertaa Katjalta.

Myöskään se, että sisarukset olisivat jatkaneet yhdessä ST-Koneistusta ei ollut koskaan poissuljettu vaihtoehto. 

– Se, että niin ei käynyt oli pitkälti Katjan päätös. Hänellä oli omia projekteja, joita hän halusi toteuttaa täysipainotteisesti. Isän ainoa tahto asian suhteen taas oli se, että asian käsiteltyämme koemme tulleen kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Myös minulle oli tärkeää, että mahdumme kaikki samaan joulupöytään vielä tämän jälkeenkin – ja niin me mahdummekin.

”Se mitä aiemmat tarinat eivät kerro on, että isänihän teki haalarit päällä töitä uransa loppuun asti, samoin teki Seppo.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

Slider

Kohti konepajauraa

Paikka Peltosten perheyrityksessä piti kaikesta huolimatta ansaita, ja se edellytti vähintään saman tasoista koulutusta kuin tekun käyneellä perheen isällä oli. 

Tommin valmistuttua ammattikoulusta Suomessa elettiin pahinta lama-aikaa, eikä ST-Koneistuksella ollut tarjota hänelle kesätöitä. Tommi sai kuitenkin kesätöitä Abloyn Tampereen tehtaalta, jonne hän lopulta unohtui muutamaksi vuodeksi.

– Abloy tarjosi paljon oppia siihen, kuinka suurempi organisaatio toimii. Koen saaneeni sieltä paljon hyviä ajatuksia, kuinka ensimerkiksi työntekijöitä tulee kohdella, jotta he ovat halukkaita auttamaan yritystä menestymään. 

Vuonna 1995 Tommi päätti hakea uutta vauhtia konepajauralleen Turun ammattikorkeakoulusta konetekniikan opintojen parista.

– Pääsin koulussa tutustumaan ensimmäisiin CAD-ohjelmiin ja harjoittelin niiden käyttöä digitalisoimalla ST-Koneistuksen vanhoja piirustuksia. Ne olivat muuten niitä samoja piirustuksia, joita isä kertoi piirtäneensä Vickersin katalogista 25 vuotta aiemmin, Tommi nauraa.

Varsinaisen työuransa ST-Koneistuksessa Tommi aloitti koneistajana valmistuttuaan koulusta vuonna 1998. Tuomon jäädessä eläkkeelle vuonna 2003 Tommille lankesi myös yrityksen toimitusjohtajan paikka.

– Se mitä aiemmat tarinat eivät kerro on, että isänihän teki haalarit päällä töitä uransa loppuun asti, samoin teki Seppo, Tommi paljastaa. 

Tuomo teki edellisessä osassa mainittujen toimistotöiden lisäksi sylinterikokoonpanoja ja Seppo sahasi aihioita sen jälkeen, kun lopetti sorvaamisen.

Omena ei ole pudonnut kauaksi puusta, sillä myös Tommi vietti lähes koko yhdeksänvuotisen toimitusjohtajauransa tuotannossa muiden työntekijöiden joukossa koneistamassa.

– Vietän edelleen suuriman osan työpäivästäni tuotannon puolella, vaikkakaan en enää juuri koneista. Se on minulle toimistoa luontevampi paikka tarkastella yrityksen toimintaa; toisaalta myös ne asiat, joita käsittelen liittyvät usein tuotantoon.

”Ehkä joidenkin mielestä se, että ihmiset olisivat yötä päivää töissä olisi hyvä asia. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmiset ovat pääsääntöisesti mieluummin iltaisin kotona perheidensä kanssa ja nukkuvat öisin.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

Sukupolvilla yhtenevä näkemys tuottavuudesta

Läpi ST-Koneistuksen historian, sukupolvesta riippumatta, yrityksen omistajat ovat suhtautuneet ennakkoluulottomasti uusien entistä tehokkaampien tuotantoteknologioiden hyödyntämiseen.

Yritys on investoinut vuosikymmenten aikana lukemattomiin koneisiin, robotteihin, paletteihin, kontteihin, tuotantojärjestelmiin sekä mittalaitteisiin. Lisäksi ST-Koneistus on laajentanut tilojaan pitkälti yli toistakymmentä kertaa.

Tommi kuitenkin muistaa, ettei ST-Koneistuksen kehitykseen olla aina suhtauduttu myönteisesti nousseen automaatiotason vuoksi. 

Esimerkiksi 2000-luvun taitteessa Peltosten touhuja ihmeteltiin, kun he ostivat paletteja suuremmalla summalla kuin mitä itse työstökone oli maksanut. 

– Ilmeisesti joidenkin mielestä se, että ihmiset olisivat yötä päivää töissä olisi hyvä asia. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmiset ovat pääsääntöisesti mieluummin iltaisin kotona perheidensä kanssa ja nukkuvat öisin.

Tommin mukaan on tärkeää tiedostaa, että tuottavuuden on parannuttava, eikä sitä voida repiä ihmisistä – se syntyy paremmista koneista ja automaatiosta.

Viime kädessä ST-Koneistuksen kohdalla on aina ollut kyse siitä, että Peltoset ovat uskoneet tuottavuuden olevan avain kilpailukykyyn, kilpailukyvyn mahdollistavan yrityksen kasvun ja kasvun puolestaan luovan työpaikkoja.

”En pidä ajatuksesta, että asiat junnaavat paikoillaan. Toisaalta, jos tänä päivänä päätät jäädä paikoillesi, niin saatat huomenna huomata olevasi työtön.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

previous arrow
next arrow
Slider

Toiminnan vieminen uudelle tasolle

Tommi on vastannut ST-Koneistuksen kehityksestä ja omistajaohjauksesta vuodesta 2003 aina tähän päivään asti. Yritys on kehittynyt hengästyttävää tahtia, minkä vuoksi on vaikea päättää mistä yhteenvedon aloittaisi.

Käytännössä aikakautta yhdistää loputtomalta tuntuva investointien ketju, jolla on haluttu varmistaa yrityksen kilpailukykyinen hinnoittelu sekä tuotteiden korkea laatu. Toisaalta koko liiketoimintamallia on haluttu katsoa viime vuosina täysin uudesta näkökulmasta.

– Haluan kehittää tästä yrityksestä entistäkin paremman. En pidä ajatuksesta, että asiat junnaavat paikoillaan. Toisaalta, jos tänä päivänä päätät jäädä paikoillesi, niin saatat huomenna huomata olevasi työtön.

Ensimmäinen Tommin aikainen merkittävä kehitysaskel tapahtui heti vuonna 2004, jolloin taloon hankittiin ensimmäinen monitoimisorvi. Samalla hankittiin myös ensimmäinen robotti ja tuotantotiloja laajennettiin.

Monitoimisorvin ja robotin yhdistelmä mullisti mäntätuotannon täysin. 

– Ennen tätä männän valmistus alkoi sorvilla, jatkui työstökoneella, mistä se siirtyi käsikoneelle, kunnes palasi takaisin sorville. Yhdessä tuotteessa saattoi olla kahdeksan eri työvaihetta, joiden välissä tuote piti aina irrottaa koneesta. Monitoimisorvin ja robotin yhteistyöllä niitä alkoi syntyä itsestään yön aikana.

Kehityksen pyörä oli nytkähtänyt ja tilaa tarvittiin lisää jo heti seuraavana vuonna, kun Tommi hankki uuden Doosan 5000 vaakakaraisen työstökoneen, joka varustettiin Fastemsin 12-palettijärjestelmällä, eli kontilla. 

Fastemsin ja ST-Koneistuksen välille muodostui kaupan myötä vahva yhteistyösuhde, joka oli pitkälti nyt jo eläkkeellä olevan työstökonemyyjä Pentti Järvisen ansiota. 

– Vierailin vuosituhannen vaihteessa Fastemsin osastolla FinnTec-messuilla ja tapasin Pentin siellä. Hänellä oli sellainen rehti ja suoraviivainen ote kaupan tekoon, joka sopii minun kanssani asioimiseen hyvin, Tommi muistelee.

Fastemsin ja ST-Koneistuksen yhteistyö huipentui vuonna 2006.

Hankittu kontti täyttyi töistä muutamassa kuukaudessa ja Tommi pohti jälleen lisäkapasiteetin hankkimista.

– Seisomme Pentin ja Pihlajamaan Juhan kanssa kontin ympärillä ja mietimme, kuinka saisimme liitettyä siihen lisää koneita. 

Mitä enemmän Tommi asiaa pohti, sitä varmempi hän oli, ettei pelkkä kontin laajentaminen edistäisi riittävästi ST-Koneistuksen tuottavuustarpeita; ainakaan pitkässä juoksussa.

– Muistan, että tein päätökseni sillä seisomalla. Totesin Pentille ja Juhalle, että suunnitelkaa tähän peräseinän paikalle FMS-järjestelmä, johon mahtuu molemmin puolin koneita, ja kun suunnitelma on valmis, toimittakaa minulle mitat, niin rakennutan hallin valmiiksi.

FMS-järjestelmä (Flexible manufacturing system) on tuotantojärjestelmä, joka kuljettaa tuotteita sekä materiaaleja koneen ja varaston välillä automaattisesti.

Miehet epäilivät, oliko Tommi tosissaan, mutta syksyllä 2006 ST-Koneistuksella oli uusi halli valmiina ja sen keskellä seisoi uuden karhea FMS-järjestelmä.

FMS-järjestelmän hankinta on monella tavalla tärkeä virstanpylväs ST-Koneistuksen historiassa, sillä se merkkaa käytännössä uuden paremman tuottavuuden aikakauden alkua.

– Tuottavuuden lisäksi se antoi yritykselle paljon uskottavuutta ja kenties minulle yrittäjänä rohkeutta tehdä mittavia investointeja myös tulevaisuudessa.

”Ilmoitimme työntekijöille jo talvella, että jos ihmettä ei tapahdu niin toukokuussa meiltä loppuu työt.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

previous arrow
next arrow
Slider

2008-2009

Niinpä myös syksy 2008 alkoi mittavalla investointipäätöksellä. Tuolloin Tommi päätti laajentaa yrityksen toimistotiloja sekä rakentaa kokopanotoiminnalle uuden 800m2 tuotantotilan. 

Maailman kirjoissa on kuitenkin präntti, jonka mukaan yhdenkään sukupolven yrittäminen ei voi olla pelkää hauskaa investoimista, vaan siihen kuuluu myös haasteita. 

Tommi kertoo kiinnittäneensä huomiota materiaalihintojen pystysuoraan nousuun jo kesäkuussa 2008 ja vielä marraskuussakin hän muistaa silloisen pääministerin Jyrki Kataisen valaneen uskoa, ettei finanssikriisi koske Suomea.

Pian tuotannossa viihtyvällä toimitusjohtajalla oli kuitenkin kädet täynnä myös toimiston puolella.

– Ilmoitimme työntekijöille jo talvella, että jos ihmettä ei tapahdu niin toukokuussa meiltä loppuu työt. Samaan aikaan meillä oli ne syksyllä päätetyt laajennustyöt käynnissä, Tommi muistelee.

Ihme jäi tulematta ja ST-Koneistus oli uuden tilanteen edessä. Perheyritys aloitti ensimmäiset mittavat yt-neuvottelut, joiden päätteeksi yritys irtisanoi neljä työntekijää ja lomautti kymmenkunta muutamaksi kuukaudeksi.

Tommin sisko Katja työskenteli tuolloin yrityksen tuotannonsuunnittelijana.

– Katja vastasi yt-neuvotteluiden vetämisestä ja hän teki silloin ison työn, jotta saimme tilanteen haltuun. Meistä kenelläkään ei ollut silloin kokemusta sen kokoluokan yt-neuvotteluiden järjestämisestä.

Nopean reagoinnin ansiosta ST-Koneistus kykeni kuitenkin ostamaan loppuvuodesta jo uusia koneita ja 2010 alkuvuodesta yrityksen palkkalistoilla oli jo enemmän henkilöstöä kuin ennen laman alkua.

Eräs onnekas sattumakin ajanjaksoon liittyy. Pankki oli nimittäin tehnyt virhelaskelman FMS-järjestelmän takaisimaksusuunnitelmassa ja oli veloittanut vahingossa ST-Koneistukselta suurempia lyhennyseriä, mitä oli alun perin sovittu. 

– En ollut huomannut asiaa ja loppuvuodesta 2008 postin mukana tuli kirje, jossa todettiin, että: ”Investointilainanne on maksettu kokonaisuudessaan loppuun. Saisiko olla lisää rahaa?”.

”Haluamme olla Euroopan paras hydrauliikkakomponentteja ja -kokoonpanoja valmistava yritys.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

Slider

Kohti Euroopan kärkeä

Rahalle totta tosiaan on ollut käyttöä, sillä ST-Koneistuksen kehityskaari on ollut viime vuosikymmenen osalta edellistäkin hurjempi. 

Pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on laajentanut tilojaan lähes 3000 neliöllä, ostanut pitkälti yli toistakymmentä konetta sekä kaksinkertaistanut liikevaihtonsa. Jopa työntekijöiden määrä on noussut 15 hengellä.

ST-Koneistuksen historian ehkä merkittävimmät investoinnit tehtiin kuitenkin vuosina 2018-2019. Tuolloin yritys investoi yli neljä miljoonaa euroa Mazakin toimittamaan Palletech-järjestelmään, kolmeen HCN-6800 monitoimityöstökeskukseen sekä Tool Hive -työkalumakasiiniin.

Palletech on FMS:n kaltainen tuotantojärjestelmä, joka mahdollistaa kymmenien eri töiden koneistamisen ilman, että sarjojen koko vaikuttaa työn tuottavuuteen.

Samassa yhteydessä ST-Koneistus rakensi järjestelmälle uuden tuotantohallin sekä investoi jälleen uuteen kokoonpanotilaan. Ero edelliseen kokoonpanotilaan oli merkittävä, sillä nykyinen rakennettiin vastaamaan puhdastilaolosuhteita.

– Kaikki viime aikaiset investointimme tähtäävät yhteen ja samaan tavoitteeseen, haluamme olla Euroopan paras hydrauliikkakomponentteja ja -kokoonpanoja valmistava yritys. Sillä, että viekö se meiltä viisi vai kymmenen vuotta ei ole väliä, se on joka tapauksessa tavoitteemme, Tommi painottaa.

Matkallaan Euroopan parhaaksi hydrauliikkakumppaniksi Tommi pyrkii myös uudistamaan yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. 

– Yritykset uudelleen arvioivat omaa ydinosaamistaan aktiivisesti. Sen tuloksena myös meidän asiakaskunnassamme on yrityksiä, jotka haluavat hankkia omia perinteisiä työvaiheitaan ostopalveluina ja me olemme valmiita auttamaan heitä siinä.

Tommi toivookin näkevänsä ST-Koneistuksen liikevaihdon muodostuvan tulevaisuudessa enenevissä määrin palveluliiketoiminnasta.

– Meidän ydinosaamistamme on hydrauliikkakomponenttien koneistaminen, kokoonpano ja suunnittelu. Näiden osa-alueiden suvereeni hallitseminen mahdollistaa sen, että voimme toimia kokonaisvaltaisena kumppanina hydrauliikkajärjestelmiä tarvitseville tahoille.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että oma tehokas lohkovalmistus on se, mihin kaikki muut mahdollisuudet nojautuvat.

Kaiken kaikkiaan ST-Koneistus on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana toimintansa kehittämiseen lähes 10 miljoona euroa. Määrä on poikkeuksellisen suuri suhteutettuna yrityksen liikevaihtoon. 

Toisaalta vauhti ei vaikuta hiipuvan, sillä Tommilla on jälleen piirustukset pöydällä. Mihin ne liittyvät?

– Aika näyttää, mutta jos haluamme olla Euroopan paras hydrauliikka-alihankintakumppani, ei tässä kovin kauan paikallaan jouda olemaan.

Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että myös tulevista vuosikymmenistä riittää jälkipolville kerrottavaa.

Slider

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa.

Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

ST-koneistus Oy 50 vuotta | Osa 2

Sivujuoni

Moni ei tiedä, mutta Peltosten yrittäjätarina pitää sisällään myös toisen, niin sanotun spin-off -osuuden, joka alkoi melko pian ST-Koneistuksen perustamisen jälkeen.

Kyseessä oli muovituotteita valmistanut yritys nimeltä Ässä-Tuote Oy. Veljekset ajautuivat muoviliiketoimintaan Tuomon koulukaverin Jorma Palosen innoittamana.

Palonen, joka asui vielä 70-luvulla Porvoossa, oli saanut ruiskupuristimen piirustukset käsiinsä.

– Jorma kysyi minulta ja Sepolta, että tekisimmekö hänelle piirustusten mukaiset osat kahteen koneeseen. Ajatuksena oli, että hän sitten kasaisi koneet toimintakuntoon Porvoossa ja alkaisi valmistaa ja markkinoida muovituotteita sieltä käsin.

Palosen innostus ei kuitenkaan ikinä riittänyt koneiden kokoon saattamiseen ja vaivalla tehdyt osat uhkasivat jäädä ruostumaan käyttämättöminä Porvooseen.

– Jossain vaiheessa päätin, että haen ne osat pois sieltä pilaantumasta ja kasasin koneet lopulta itse meidän pesuhuoneeseemme.

Kyseinen pesuhuonehan sijaitsee ST-Koneistuksen nykyisessä ruokalarakennuksessa, joka rakennettiin alun perin Tuomon perheen asuintaloksi. Tuomo, vaimo Kaija sekä perheen lapset Tommi ja Katja asuivat siinä yli yhdeksän vuoden ajan.

Mainitsemisen arvoista on myös se, että 70-luvun loppuun mennessä Hopeatie 3 osoitteessa pyöritettiin kolmea eri liiketoimintaa, sillä myös Kaija harjoitti omaa kampaamoliiketoimintaa kotoa käsin. Saldo on varsin hyvä perheeltä, jonka liiketoimia pyrittiin monintavoin vaikeuttamaan sen työläistaustojen vuoksi.

Joka tapauksessa, muutaman vuoden ajan Ässä-Tuote oli perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä, kun Tuomo pyöritti muovikoneita perheen pesuhuoneen lattialla lasten pyöriessä jaloissa.

Yrityksen ensimmäiset tuotteet olivat kiviseinätulppia, eli proppuja, joita vietiin aina Lähi-itään asti. Lisäksi yritys valmisti vuosien varrella satoja muita tuotteita kuten muovisia raharenkejä, jääkaapinosia, tuoppeja sekä jopa muovisia hammastikkuja.

”Ässä-Tuote oli aina Jorman projekti, vaikka se minun pesuhuoneessani toimintansa aloittikin”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

previous arrow
next arrow
Slider

Lopulta Ässä-Tuotteen pääkonttorin oli siirryttävä lapsiperheen arjen tieltä.

– Koneet kävivät iltakymmeneen asti ja aina kun muotti aukesi, niin koko meidän asunto tärähti. Välillä koneesta hajosi osia, joita minä sitten sorvailin yötä myöden, jotta tuotanto saatiin jatkumaan. Se oli omalla tavallaan kovaa aikaa; ST-Koneistus oli kuitenkin koko ajan päätyöni.

Niinpä Tuomo ilmoitti Paloselle, että nyt hän joko muuttaa Ylöjärvelle ja ottaa yrityksestä vetovastuun tai sitten koko homma loppuu. Ukaasi tehosi ja Ässä-Tuotteelle vuokrattiin ST-Koneistuksen laajennetuista tiloista tuotantotilat.

Yrityksen toiminta jatkoi kuitenkin kasvuaan ja vuonna 1981 yritykselle rakennettiin omat tilat Ylöjärven Tulotielle.

– Ässä-Tuotteen nopeaa kehittymistä tietysti edesauttoi se, että minulla ja Sepolla oli täällä yhteydet olemassa pankkeihin ja elinkeinoelämään, koska olimme pyörittäneet ST-Koneistusta siinä vaiheessa jo yli kymmenen vuotta.

Vaikka Palonen ei aikoinaan saanutkaan koneita kokoon asti niin Tuomo tunnustaa hänen muuten olleen osaamiseltaan äärimmäisen taitava hoitamaan Ässä-Tuotteen liiketoimintaa.

– Hänellä oli todellista osaamista ja kokemusta muoviteollisuudesta. Esimerkiksi heti neuvottelutilanteissa hän osasi antaa jo tarkan tarjouksen asiakkaalle huomioiden kaiken materiaalista muottivalmistukseen asti.

Ässä-Tuote Oy kasvoi lopulta yli 10 miljoonan markan liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi, joka työllisti parhaillaan yli 40 työntekijää.

– Omistimme molemmat Sepon kanssa Ässä-Tuotteesta 25 prosenttia ja Jorma loput 50. Sehän oli aina Jorman projekti, vaikka se minun pesuhuoneessani toimintansa aloittikin. Olimme siinä parikymmentä vuotta Sepon kanssa ikään kuin harrastuksena mukana.

90-luvun puolessa välissä Tuomo ja Seppo myivät osuutensa yrityksestä Jormalle. Vuosikymmenen lopussa suurempi muovituotevalmistaja osti Ässä-Tuotteen Paloselta ja sulautti sen omaan liiketoimintaansa.

”CNC-koneet ja palettijärjestelmät mullistivat metalliteollisuutta voimakkaasti 80-luvulla.”


Slider

ST-Koneistuksen tarina jatkuu

Historiikin ensimmäinen osa päättyi opetukseen, kuinka voi käydä, jos yrityksellä on vain yksi asiakas. 80-luvulle tultaessa ST-Koneistuksella oli asiakkaita jo satoja. Siitä huolimatta opetus ehti todistaa tärkeytensä vielä moneen otteeseen.

Samaan aikaan 80-luvun alussa metalliteollisuus koki Suomessa kovaa teknologista murrosta, jota Tuomo ei aikonut seurata sivusta – CNC-koneet olivat tulleet markkinoille.

CNC-koneella tarkoitetaan työstökonetta, jossa on numeerinen tietokoneohjaus (Computer numerical control). Hetken alalla oli käytössä myös NC-koneita, joita ohjattiin reikänauhojen avulla, mutta CNC-koneet korvasivat ne nopeasti.

CNC-teknologia mahdollisti työstösuunnitelmien ohjelmoinnin tietokoneen avulla, mikä paransi tuotannon nopeutta ja tarkkuutta ennennäkemättömällä tavalla.

Ennen NC- ja CNC-aikakautta kaikki työt tehtiin käsikoneilla, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että työstettävät kohdat kohdennettiin käsin mekaanisin menetelmin.

Ensimmäisen CNC-koneensa ST-Koneistus hankki vuonna 1981 ja jo vuosikymmenen puoleenväliin mennessä yrityksellä oli hallussaan niitä useita.

Seuraava koneistusalaa mullistanut ja tuotantoa merkittävästi tehostanut innovaatio ilmestyi Hopeatielle myös 80-luvulla. Kyseessä oli kaksipalettinen työstökone.

Palettien tuottavuus perustuu puolestaan siihen, että niiden avulla töitä voi valmistella ja purkaa samalla kuin kone työstää tuotteita. Tänä päivänä ST-Koneistuksella on palettijärjestelmä, joka kykenee ottamaan jonoon kymmeniä eri töitä, joita se työstää itsenäisesti yöt ja päivät läpeensä jos tarve.

CNC-koneet ja palettijärjestelmät mullistivat metalliteollisuutta voimakkaasti 80-luvulla, mutta se oli myös tarpeen, sillä kysyntä kasvoi samaan aikaan voimakkaasti ja uudet haasteet siinsivät jo edessä.

”Kolmelta ilmoitettiin, että firma on neljältä konkurssissa. Ei siinä kovin syvällisiä suunnitelmia ehtinyt tehdä.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

Luovat keinot käyttöön

Tuottavuusloikka oli tervetullut, sillä kauppa Neuvostoliiton kanssa kävi kuumana. Kone- ja laiterakennusteollisuudessa käytettävien hydrauliikkalohkojen lisäksi ST-Koneistus valmisti monille nosturivalmistajille suuria sylintereitä koko 80-luvun ajan.

Isojen sylintereiden varjopuoli oli kuitenkin se, että niiden raaka-ainekustannukset muodostivat huomattavan osan tuotteen hinnasta ja aiheuttivat siten suuren riskin niitä valmistavalle yritykselle.

– Niiden hyvä puoli oli siinä, että aina kun joku konevalmistaja teki kaupat Neuvostoliiton kanssa, tiesimme että töitä olisi tiedossa vuodeksi eteenpäin, Tuomo huomauttaa.

Toisaalta vaikeuksien alkaessa Neuvostoliitossa ne näkyivät pian myös Ylöjärvellä asti.

Hälytyskellot soivat tilanteessa, jossa asiakkaalle oli toimitettu sylintereitä miljoonalla markalla ilman maksusuorituksia ja toisella miljoonalla oli jo varastossa tavaraa valmiina.

Samaan aikaan lama nosti päätään.

Lopulta ST-Koneistus osti asiakkaansa valmistamia nostureita saataviaan vastaan, jotta pahimmalta katastrofilta olisi vältytty, jos asiakas olisi ajautunut konkurssiin.

– Konkurssipesähän olisi voinut viedä ne silti, mutta me vuokrasimme nosturit heti eteenpäin, itse asiassa juuri silloin rakenteilla olleen Koskikeskuksen työmaalle, jotta syntyi vaikutelma, että ne olivat oikeassa käytössä.

Tällä kertaa kaikki kääntyi kuitenkin hyvin päin, eikä Peltosten nosturivuokrausliiketoiminta jatkunut sen pidemmälle.

Luovat keinot otettiin käyttöön seuraavan kerran vaakalaudalla olleen pienkuormainvalmistajan Ylö-Tehdas Oy:n kohdalla.

– Toimitin aamulla sylinterikuorman ja kolmelta iltapäivällä ilmoitettiin, että firma on neljältä konkurssissa. Ei siinä kovin syvällisiä suunnitelmia ehtinyt tehdä.

Niinpä Tuomo teki mitä mieleen tuli ja haki autolla Ylö-tehtaiden pihasta kaksi pienkuormainta saataviensa pantiksi. Odotetusti konkurssipesänhoitaja soitti pian perään ja toivoi koneiden vapaaehtoista palauttamista.

– Mieleeni on kuitenkin jäänyt, että pesänhoitaja tarjoutui maksamaan palautetuista koneista 500 markkaa kappaleelta, mikä oli toisaalta ihan mukava ele. Ikään kuin palkinto siitä, että olin edes yrittänyt.

”Eiköhän juoda kahvit?”


previous arrow
next arrow
Slider

Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa

Kuten ainakin monet pirkanmaalaiset tietävät, Ylö-tehtaiden tuotekehitys- ja markkinointijohtajana toiminut Risto Käkelä osti entisen työnantajansa pienkuormainliiketoiminnan konkurssipesältä ja ponnisti sen raunioilta Avant Tecno Oy:n.

Avant Tecno on nykyisin menestyvä vientiyritys, joka valmistaa edeltäjänsä tapaan pienenkokoluokan kuormaimia sekä nostimia yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön.

Koska ST-Koneistus oli valmistanut kaikkiin Ylö-tehtaan aikaisiin pienkuormaimiin sylinterit, oli Käkelän luontevaa jatkaa yhteistyötä Peltosten kanssa. Avant Tecnosta tuli nopeasti tärkeä asiakas ST-Koneistukselle.

Tuomo muistelee kuinka hän heitti välillä ”vapaalle” ja lähti itse viemään Avantin toimituksia kesken työpäivän.

– Mieleeni noilta reissuilta on jäänyt, että Risto monesti ehdotti, että ”eiköhän juoda kahvit?”. Tuntui mukavalta, että hän ehti istua alas ja vaihtaa muutama sanan, vaikka olinkin vain sellainen apupoika naapurista.

Käkelän lisäksi Peltoset osuivat myös toisen paikallisen yrittäjälegendan polulle heti ensimetreillä.

Vuonna 1986 intohimoinen insinööri ryhtyi valmistamaan hydraulisia lisälaitteita omassa autotallissaan Ylöjärven Siivikkalassa. Mies on Dynaset Oy:n perustaja Reijo Karppinen.

Tuomoa huvittaa muistella kuinka Reijo oli ehdottanut keksimäänsä ideaa silloiselle työnantajalleen, mutta he eivät olleet tilaisuuteen tarttuneet.

– Reijo lähti ideoineen ja alkoi itse valmistamaan niitä laitteita. Samalla hän tuli ensitöikseen käymään täällä ja kysyi, että voisimmeko tehdä hänelle hydrauliikkalohkoja ja siitä se meidän yhteistyömme alkoi. Käytännössä hänen ensimmäisestä tuotteestaan.

Tänä päivänä Dynaset on liikevaihdolla mitattuna ST-Koneistuksen suurin asiakas.

Kaiken huipentuma on se, että molemmat edellä mainitut hydrauliikkaosia tarvinneet huippuyritykset ovat sattuneet puolentoistakilometrin päähän ST-Koneistuksesta!

Miten Tuomo sitten kuvailisi näitä pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja yrittäjäkollegoja?

– Reijo ja Risto ovat molemmat omien tuotteidensa keksijöitä ja kehittäjiä, jotka ovat suhtautuneet tuotteidensa myyntiin intohimoisesti. Samalla he ovat pitäneet hyvää huolta omasta henkilöstöstään – eihän minulla ole heistä mitään muuta kuin hyvää sanottavaa.

”Ei minun tarvinnut koskaan murehtia Sepon töistä, eikä hänen minun.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

previous arrow
next arrow
Slider

25 vuotta töitä yhdessä ja sulassa sovussa

Tuomo ja Seppo tekivät töitä yhdessä ST-Koneistuksen parissa yhteensä 25 vuotta, kunnes Seppo jäi eläkkeelle vuonna 1995.

– Meillä oli koko yhteisen työuramme ajan Sepon kanssa sellainen hiljaisesti sovittu työnjako, että Seppo hoiti palkka- ja laskuasiat sekä sahasi aihiota tuotannossa, ja minä puolestani ostin raaka-aineet, kuormitin koneet, hoidin myynnin ja sohlasin piirustusten kanssa.

Tuomon mielestä työjako oli vielä jälkikäteenkin ajateltuna hyvä, sillä miehet eivät astuneet koskaan toistensa varpaille.

– Ei minun tarvinnut koskaan murehtia Sepon töistä, eikä hänen minun. Hän luki ja seurasi paljon maailman asioita ja oli hyvin perillä esimerkiksi Suomen palkkakehityksestä. Pidimme kuitenkin aina hieman paremmat palkat, mitä metalliteollisuuden keskiansioita olivat.

Suuristakin investoinneista Tuomo ja Seppo olivat aina lopulta yhtä mieltä.

– Minä ne aina suunnittelin valmiiksi, ja Seppo sitten pohti ja harkitsi hieman hartaammin, mutta kyllä hän aina lopulta minuun luotti.

Yhteistyö veljesten kesken sujui siis hämmästyttävän hyvin aina alusta loppuun asti, kunnes Tuomo osti Sepon osuuden ST-Koneistuksesta hänen eläköitymisensä yhteydessä.

Ennen osuuden ostamista, Tuomo halusi kuitenkin varmisti erään asian, johon hän tarvitsi vastauksen pojaltaan Tommilta.

Jälkisanat

”Olihan siinä yrittäessä paljon tekemistä, mutta ei me sitä taakkaa ikinä liian raskaaksi koettu. Ainut asia, joka yrittämisessä on jäänyt harmittamaan, on se, että kärsimme Sepon kanssa epäoikeudenmukaisuudesta lähes koko yrittäjäuramme ajan. Se johtui siitä, että olimme työläisperheestä, emmekä kääntäneet yrittäjyyden myötä takkia taustallemme. Meitä kiinnosti vain yrittäminen, eikä se ollut siihen aikaan sallittua”.

previous arrow
next arrow
Slider

ST-Koneistus 50 vuotta | Osa 1

Alkusanat

Koska 50-vuotisen historian tiivistäminen yhdeksi artikkeliksi osoittautui melko mahdottomaksi tehtäväksi, päätimme jakaa kertomuksen kolmeen osaan. Tämä on artikkelisarjan ensimmäinen osa, joista loput kaksi julkaistaan kuluvan juhlavuoden aikana.

Alkusanoina todettakoon, että ST-Koneistus on valmistanut vaativia hydrauliikkatuotteita lukuisille suomalaisille ja kansainvälisille kone- ja laitevalmistajille nyt jo 50 vuoden ajan. 

Maailma on myllertänyt ennenkin ja yritys on vuosikymmenten saatossa nähnyt öljykriisejä, lamoja, sotia sekä maiden romahtamisia.

Nykyisin ST-Koneituksen palveluksessa työskentelee yli 60 työntekijää ja sen valmistamia tuotteita toimitetaan kymmeniin maihin ympäri maailman. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut.

Vuonna 1970 oli ainoastaan sorvi, Seppo ja Tuomo.

”Kysyin Sepolta, että ryhtyisikö hän sorvaamaan, jos minä hommaisin töitä. Ei hän sitä montaa hetkeä miettinyt.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

Tie yrittäjäksi

Peltosten perhe muutti Ylöjärvelle Ruukista vuonna 1954. Paikallinen saha ja tiilitehdas olivat sulkeneet ovensa, eikä Kekkosen perustama Rautaruukki ehtinyt vielä silloin ratkaisemaan alueen kokemaa työttömyyttä.  

– Isäni sai täältä töitä Outokummun kaivokselta kuulamyllärinä ja äiti pääsi puolestaan töihin Pyynikin kaljatehtaalle.

Kuten kuvitella saattaa, 50-luvun Suomessa moni asia oli toisin kuin nyt. Esimerkiksi rahan saaminen omilta vanhemmilta oli hyvin vieras ajatus. Tästä huolimatta rahaa saattoi yrittää keksiä itse.

Tuomo kertookin tienanneensa ensimmäiset rahansa jo ennen kouluikää ravustamalla ja keräämällä käpyjä.

– Myöhemmin, kun olimme jo muuttaneet Ylöjärvelle, aloin jobata myös kuparia, messinkiä ja alumiinia. Ravustin silloin myös käytännössä puoliammatikseni.

Tuomo kokee taipumuksensa yrittää ja halunsa pitää huolta omasta taloudestaan olleen synnynnäisiä ominaisuuksia, joille hän ei ole varsinaisesti voinut mitään.

– En minä yrittämistä koskaan kovin tietoisesti miettinyt. Se oli ehkä vain ajan kysymys koska ryhtyisin lopullisesti yrittäjäksi. En minä oikein muunlaista elämää olisi osannut itselleni kuvitella.

Vuonna 1970 yrittäjähenkisyys nosti jälleen päätään. Tuomo oli päätynyt opiskelemaan Tampereen Teknilliseen opistoon, minkä päätteeksi hän onnistui saamaan töitä Hydrauli Osakeyhtiö nimisestä yrityksestä. Yritys valmisti Lokomolle, ja sen vuonna 1970 ostaneelle Rauma-Repolalle sylintereitä. 

Heti töihin päästyään Tuomo sai idean. Hän alkaisi valmistaa omalle työnantajalleen sylinterinosia veljensä avustuksella.

– Kysyin Sepolta, että ryhtyisikö hän sorvaamaan, jos minä hommaisin töitä. Seppo oli silloin toisaalla sorvarina, eikä hän sitä montaa hetkeä miettinyt, kun jo irtisanoutui ja niin me ryhdyttiin yrittäjiksi.

”Ne ajattelivat, että eihän työläiskakarat voi mitään yrittämisestä ymmärtää.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

previous arrow
next arrow
Slider

Ensimmäiset rakennusluvat äidiltä

Tuomo ja Seppo ostivat ensimmäisen sorvinsa keväällä 1970. Työtilat puolestaan järjestettiin kotitalon tallista Soppeenmäestä.

Veljekset yrittivät alkuvuosina saada myös Ylöjärveltä teollisuustonttia, mutta kunnanmiehet eivät ajatusta sulattaneet.

– Ne ajattelivat, että mitä me sellaisella tehtäisiin, että eihän työläiskakarat voi mitään yrittämisestä ymmärtää!

Tilan puute alkoi kuitenkin muodostua todelliseksi ongelmaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun veljekset olivat palkanneet muutaman ulkopuolisen työntekijän. Lisäksi pieneen pihatalliin oli ahdettu jo toinen sorvi ja jyrsinkonekin oli tulossa. 

Lopulta tilaongelmakin ratkesi, mutta sitä ei ratkaissut kunta.

– Ajattelin että ja perkele, mehän rakennetaan ne tilat. Kysyimme äidiltä, että onko hänellä mitään sitä vastaan, jos takapihalle ilmestyy 80m2 lisärakennus.

Eikä äidillä ollut. Niinpä ST-koneistuksen ensimmäisen laajennuksen sokkeli valettiin hämäräaikaan ja itse tila pystytettiin tuttavaporukalla viikonlopun aikana, ettei kunta päässyt keskeyttämään rakennusprojektia.

– Pian kunnassa alettiin puhua, että: ”on ne Peltosen veljekset hulluja, kun ne rakentelevat hallejakin ilman lupia. Pakko niille on tontti antaa.” Sitten me saatiin kunnalta tontti ja ihan anomatta. Se on tämä Hopeatie 3, jossa nyt olemme.

”Mietin, että kyllä mekin tuollaisia osataan tehdä.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

previous arrow
next arrow
Slider

Opetus yhden asiakkaan palvelemisesta

Rauma-Repola oli Hydrauliikka Osakeyhtiön tärkeä asiakas, joka puolestaan oli ST-koneistuksen ainoa asiakas. Venttiileitä ja sylintereitä meni muutaman vuoden ajan tuhansittain Tampereella valmistettaviin nostureihin ja metsäkoneisiin.

70-luvun puolessa välissä pankit kuitenkin pysäyttivät Rauma-Repolan toiminnan öljykriisin saattelemana ja Peltosen veljeksiltä loppuivat työt kerta heitolla.

Pian ST-Koneistus joutui lomauttamaan kaikki työntekijänsä ja toiminta jouduttiin aloittamaan käytännössä alusta. 

Uusi liiketoimintamahdollisuus ilmaantui kuitenkin kuin tyhjästä. Tuomolle oli nimittäin pistänyt silmään, että kaikki Suomessa käytettävät hydrauliikkapohjalaatat olivat peräisin joko saksalaiselta Boch Rexrothilta tai brittiläiseltä Vickersiltä.

– Mietin, että kyllä mekin tuollaisia osataan tehdä. Piirsin heidän katalogien pohjalta vastaavia tuotteita ja lähdin myymään niitä ympäri Suomea. Esimerkiksi Ponsse tilasi meiltä 70-luvulla paljon piirtämiäni pohjalaattoja.

Muitakin asiakkaita alkoi ilmaantua nopeaan tahtiin, kun sana edullisemmasta ja kotimaisesta toimittajasta alkoi levitä.

– Käänsimme työtilanteen ympäri lopulta melko nopeasti. Siinä opittiin samalla, kuinka voi käydä, jos palvellaan vain yhtä asiakasta. 

80-luvulle siirryttäessä ST-Koneistuksella oli jo useampi sata asiakasta. Lisäksi teknologian kehittyessä tuottavuudessa otettiin merkittäviä edistys askelia.


ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa.

Dynaset vaatii hydrauliikkalohkovalmistajaltaan huippusuorituksia!

Dynaset Oy arvioi vuoden 2018 kasvun olevan jälleen yli 20 % luokkaa. Tämä heijastuu suoraan toimittajaverkostolle entistä kovempina toimitusvaatimuksina.

Tuhansia työkoneiden hydraulisia lisälaitteita vuosittain valmistava Dynaset on kovassa vauhdissa. Pitkäjänteinen tuotekehitys on siivittänyt Ylöjärvellä sijaitsevan yrityksen johtavaan asemaan alalla, jonka pelikenttänä toimii koko maailma.

Tuotteita on tämänkin vierailun aikana yrityksen lähettämön lattialla lähdössä kolmelle eri mantereelle. Viennin osuus Dynasetin liikevaihdosta on yli 90%.

Pääasiallisesti Dynasetin valmistamat lisälaitteet ovat hydrauligeneraattoreita, hydraulisia korkeapainevesipumppuja sekä -kompressoreja. Myös magneettigeneraattorit lukeutuvat yrityksen tuotevalikoimaan.

Käytännössä Dynasetin valmistamien lisälaitteiden hienous perustuu siihen, että ne hyödyntävät voimantuotannossaan työkoneen omaa hydrauliikkajärjestelmää, johon ne asennetaan. Tuotteet ovat siis mobiilikäyttöisiä, ja sen vuoksi ne ovat hyvin joustavia käyttää missä ikinä työmaa sijaitseekaan.

– Asiakkaidemme koneet päätyvät toimimaan monesti hankalapääsyisiin paikkoihin, kuten vaikkapa metsiin tai kaivoksiin. Tuotteidemme ansiosta apukalusto on nopeasti saatavilla, Dynasetin ostopäällikkö Juha Hämäläinen kertoo.

Esimerkiksi hitsaus- tai pesulaitteistot kulkevat kätevästi työkoneiden mukana Dynasetin tuotteiden ansiosta.

– Tuotteemme helpottavat esimerkiksi huoltotoimia työmailla. Moni asia onnistuu paikan päällä viivytyksittä ratkaisujemme avulla, oli kyseessä sitten suunniteltu tai suunnittelematon tarve.

”Hydrauliikkakomponenttien valmistamien on äärimmäisen vaativaa työtä. Öljyvirtauksien optimointi vaatii korkeaa osaamista, huippuluokan kaluston sekä kokemusta. ST-Koneistukselta löytyy näitä kaikkia.”

Öljyvirtauksien optimointi vaatii korkeaa osaamista, huippuluokan kaluston sekä kokemusta. ST-Koneistukselta löytyy näitä kaikkia

Mika Varis, Dynaset Oy:n ostaja

previous arrow
next arrow
Slider

Missä hydrauligeneraattori, siellä myös hydrauliikkalohko

Dynaset on tehnyt lohkojen osalta yhteistyötä ST-Koneistuksen kanssa jo vuodesta 1987. Mittakaavaa yhteistyön pituudelle antaa hyvin se, että Dynasetin perustaja Reijo Karppinen oli aloittanut hydraulisten lisälaitteiden suunnittelun ja valmistamisen autotallissaan vain vuotta aiemmin.

– Hydrauliikkakomponenttien valmistamien on äärimmäisen vaativaa työtä. Öljyvirtauksien optimointi vaatii korkeaa osaamista, huippuluokan kaluston sekä kokemusta. ST-Koneistukselta löytyy näitä kaikkia, Dynasetin ostaja Mika Varis toteaa.

ST-Koneistus on Dynasetin päätoimittaja hydrauliikkalohkojen osalta. Tämä tarkoittaa tuhansien lohkojen valmistusta vuositasolla, sillä käytännössä jokaisessa Dynasetin tuotteessa on lohko.

Ajanhenkeen kuuluu myös, että kaikella on kiire. Dynasetin jo toista vuotta kestänyt voimakas kasvu asettaa lisähaasteita toimittajille, joiden virhemarginaalit ovat jo ennestään minimaalisia.

– Meillä on erittäin hyvä kommunikaatioyhteys ST-Koneistuksen kanssa ja kiire vain korostaa sen merkitystä. Saamme vastauksia nopeasti, ja mitä ikinä hydrauliikkalohkoihin liittyvää heiltä kysymmekin, vastaus on perusteellinen. Heidän tietotaitonsa on hyvin korkeaa tasoa, Varis lisää.

Yleisesti Dynasetin ja ST-Koneistuksen yhtenevästä asenteesta kielii lisäksi se, että molemmilla yrityksillä on parhaillaan mittavat laajennustyöt käynnissä. Sekä oman että asiakkaiden menestyksen eteen on investoitava ja se on molemmilla tiedossa.

Dynasetin tontille valmistuu syksyn aikana 800 neliötä uutta tuotantotilaa sekä 1000 neliön toimistotilat. ST-Koneistuksen tuotantotilalaajennus valmistuu samoihin aikoihin.

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta laitekantaa hyödyntäen.

Autamme hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta valmistamaan laadukkaita lopputuotteita kilpailukykyiseen hintaan maailmanlaajuisesti.

Sandvikin ja ST-Koneistuksen yhteistyö toimii: ”Laitteemme ovat jopa puhtaampia kuin edellytämme”

Sandvik Mining and Rock Technology -yksikön hydrauliikka ja pneumatiikka hankintojen asiakkuuspäällikkö Pentti Enlundin mukaan ST-Koneistus on luultavasti ainut suomalaisyritys, jonka sekä koneistusosaaminen että kokoonpanotilojen puhtaustaso riittävät varmuudella DE100 -sarjan ohjauspaneeleiden valmistamiseen.

– Itse hydrauliikkalohkon valmistuksen ja kokoonpanon lisäksi ST-Koneistus tekee kaikki ohjauspaneeliin liittyvät hankinnat puolestamme. Saamme valmiin järjestelmän testattuna saman katon alta, Enlund kuvailee kumppanuutta.

ST-Koneistus on vastannut Sandvik DE100-sarjan kaikkien ohjauspaneeleiden valmistuksesta nyt muutaman vuoden ajan. Yhteistyötä aloitettaessa tuotantoprosessi ja sen vaatimukset käytiin yhdessä huolellisesti läpi.

Yhteistyötahot tekivät monta vierailua puolin ja toisin ennen tuotannon aloittamista. Keskusteluja käytiin muun muassa siitä kuinka kokoonpanon ja komponenttihankinnan laatu varmistetaan.

– ST-Koneistuksella oli uskottava visio siitä, kuinka he haluavat kehittyä ja he ovat myös toimineet sen mukaisesti. Vaikka yhteistyömme on vasta alussa, olen vakuuttunut heidän kyvystään kehittyä perinteisestä lohkovalmistajasta vaativien hydrauliikkajärjestelmien toimittajaksi.

”Olen vakuuttunut heidän kyvystään kehittyä perinteisestä lohkovalmistajasta vaativien hydrauliikkajärjestelmien toimittajaksi.”

Pentti Enlund, Sandvik Mining and Rock Technology

control panel
Malminetsintälaite poraa maankuoreen putkia, joiden sisältöä tutkimalla malmin syvyys ja määrä saadaan selville.

Kovat puhtausvaatimukset  

Malminetsintälaitteiden ohjauspaneelien kokoonpano muodostuu noin 50 kytkettävästä osasta. Lohkon lisäksi mukana on mm. letkuja, venttiilejä, mittaristo sekä ohjauslaitteisto. ST-Koneistus kokoonpanee ja kytkee kaiken Sandvikille valmiiksi.

Puhtausvaatimuksena on ettei 0,6 millimetriä suurempia roskapartikkeleita päädy malminetsintälaitteiden hydrauliikkajärjestelmään. ST-Koneistus on tehnyt viime vuosina merkittäviä investointeja kokoonpanotoimintansa puhtauteen juuri kone- ja laiteteollisuuden kovia puhtausvaatimuksia silmällä pitäen.

– Olemme tietoisia siitä, että ST-Koneistuksen ansiosta laitteemme ovat jopa puhtaampia kuin edellytämme. Yhteistyömme voi hyvinkin laajentua myös muihin tuotteisiin tulevaisuudessa.

Sandvikille tuotteiden toimivuus on kaikki kaikessa. Yhtiö testaa kaikkia maailmalle lähtevät laitteensa myös itse, mitä varten sillä on Tampereen Myllypurossa neljä kilometriä pitkä testikaivos.

”Koska kaikki merkit viittaavat siihen, että sähköautoilu kasvaa lähivuosina Kiinassa eksponentiaalisesti, on ymmärrettävää, että kaivosyhtiöt haluavat löytää sähköautoissa runsaasti käytettävää jalometallia.”

Pentti Enlund, Sandvik Mining and Rock Technology

control panel
Tutkimussyvyydet DE100 -sarjan laitteilla liikkuvat jopa 230-1500 metrin välillä.

DE100-sarjan kysyntä kasvavat käsi kädessä sähköautoilun kanssa

Kaivosyhtiöt etsivät malminetsintälaitteilla uusien kaivosten paikkoja. Lisäksi laitteilla voidaan selvittää, miten jo löydetty malmisuoni etenee maan alla.

Sandvik DE100-sarjan menekki on ollut nousujohteista viime vuosina. Kysynnän kasvu johtuu pitkälti siitä, että kaikki haluavat löytää juuri nyt kuparia. Kuparin kova tarve puolestaan selittyy kiinalaisilla ja sähköautoilla.

Jo nyt yli puolet maailman sähköautoista valmistetaan Kiinassa. Lisäksi Kiinan eteläisin maakunta Hainan on ilmoittanut, että kaikki siellä myytävät henkilöautot tulee olla sähkö- tai hybridikäyttöisiä vuoteen 2030 mennessä. Kupari liittyy yhtälöön puolestaan siten, että sähköauton valmistaminen vaatii huomattavan paljon kuparia.

– Koska kaikki merkit viittaavat siihen, että sähköautoilu kasvaa lähivuosina Kiinassa eksponentiaalisesti, on ymmärrettävää, että kaivosyhtiöt haluavat löytää sähköautoissa runsaasti käytettävää jalometallia, Enlund pohtii.

Vuonna 2016 kymmenen maailman suurinta kaivosyhtiötä käyttivät 90% etsintäbudjeteistaan juuri kuparin ja kullan etsintään. Rahana se vastaa 1.5 miljardia dollaria, ja etsintäbudjetit ovat sittemmin vain kasvaneet.

Esimerkiksi sähköautojen akuissa käytettävien alkuaineiden kuten litiumin ja koboltin etsintään käytettävät voimavarat kasvoivat 82% vuonna 2018.

Kupari puolestaan käytetään suurelta osin sähköautoissa sen sähköjohtoihin.

– Siinä missä tavanomaisen polttomoottoriauton valmistus vie kuparia 20 kiloa Tesla vaatii sitä 80 kiloa. Sähköautoilu on jo itsessään positiivinen ilmiö, mutta kaiken muun hyvän lisäksi se lisää myös etsintälaitteidemme kysyntää.

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta laitekantaa hyödyntäen.

Autamme hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta valmistamaan laadukkaita lopputuotteita kilpailukykyiseen hintaan maailmanlaajuisesti. 

Toimipaikkamme on Ylöjärvellä Pirkanmaalla, missä yrityksemme palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 10 miljoonan euroa, josta 40 % muodostui viennistä.

ST-Koneistus on ostanut Kratosin hydrauliikkapaineenmuuntimien tuoteoikeudet!

Paineenmuuntimia käytetään hydrauliikkavoiman hyötysuhteen parantamiseen. Esimerkiksi traktorikäyttöiset lisälaitteet kuten koukkulavat, energiakourat, klapikoneet sekä muut maa- ja metsätalouslaitevalmistajat voivat tehostaa toimintaansa paineenmuuntimien avulla.

ST-Koneistus on vastannut laitteiden valmistuksesta jo useamman vuoden ajan. Tähän asti tuotteiden tuotantovolyymit ovat olleet noin 200 paineenmuunninta vuodessa. Nyt ST-Koneistuksen tavoitteena on kymmenkertaistaa paineenmuuntimien myynti seuraavan viiden vuoden aikana.

– Nämä ovat erinomaisia laitteita ja niille löytyy paljon käyttökohteita. Olen varma, että paineenmuuntimet menestyvät, kun niiden tarjoama hyöty esitetään kohderyhmälle oikealla tavalla, ST-Koneistuksen kehityksestä vastaava yrittäjäomistaja Tommi Peltonen kertoo.

Patentoidut Speed+ ja Power+ -paineenmuuntimet on kehitetty ratkaisemaan kaksi yleistä ongelmaa, joita esiintyy hydraulista sylinteritekniikkaa hyödyntävissä koneissa ja laitteissa:

  • Vakiotilavuuspumpun sylinterin nopeus on sama, vaati sylinterin isku voimaa tai ei.
  • Järjestelmän painetaso ei mahdollista sylinterin koko voimantuottopotentiaalin hyödyntämistä.

”Paineenmuunnin on verrattavissa automaattivaihteistoon, joka vaihtaa hydrauliikkajärjestelmässä vaihdetta tarpeen mukaan, joko isommalle tai pienemmälle.”

Hydrauliikkajärjestelmän automaattivaihteisto

Periaatteessa paineenmuunnin toimii hydrauliikkajärjestelmässä pumpun ja sylinterin välissä ”vaihdelaatikkona”, joka säätelee nopeuden ja voiman suhdetta. Paineenmuuntimeen voidaan määrittää raja-arvo koska se osallistuu järjestelmän toimintaan.

Esimerkiksi Speed+ lisää sylinterin nopeutta kevyessä liikkeessä, mutta samalla alentaa sen voimaa. Voimatarpeen noustessa paineenmuunnin kytkeytyy irti ja palauttaa järjestelmään sen alkuperäisen painetason ja tilavuusvirran.

Power+ puolestaan hyödyntää järjestelmän alkuperäistä painetasoa ja tilavuusvirtaa niin pitkään kunnes voimatarve ylittää kytkentäpisteen. Power+:n avulla samalla sylinterillä voidaan tuottaa jopa 1.4 – 2.2 kertainen voima sylinteristä riippuen.

Paineenmuunnin on verrattavissa automaattivaihteistoon, joka vaihtaa hydrauliikkajärjestelmässä vaihdetta tarpeen mukaan, joko isommalle tai pienemmälle.

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta laitekantaa hyödyntäen.

Autamme hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta valmistamaan laadukkaita lopputuotteita kilpailukykyiseen hintaan maailmanlaajuisesti. 

Toimipaikkamme on Ylöjärvellä Pirkanmaalla, missä yrityksemme palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 10 miljoonan euroa, josta 40 % muodostui viennistä.

ST-Koneistus mukana Tampereen European Golden League -lentopalloturnauksessa!

ST-Koneistus on mukana Tampereella järjestettävässä European Golden League -lentopalloturnauksessa!

Tapahtuma järjestetään ensi viikonloppuna Hakametsän jäähallissa, missä Suomen miehet kohtaavat Ukrainan ja naiset Espanjan.

ST-Koneistus on yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista ja sen logo näkyy otteluiden aikana pelikentän laidalla olevalla LED-mainostaululla.

Kaksi European Golden Leaguen parasta joukkuetta selviytyy ensi kesän FIVB Challenger Cupiin, josta voittaja saa paikan vuoden 2020 Volleyball Nations Leagueen. Ottelut esitetään myös Ruutu+ kanavalla.

 

>> Liput tapahtumaan

 

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta laitekantaa hyödyntäen.

Autamme hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta valmistamaan laadukkaita lopputuotteita kilpailukykyiseen hintaan maailmanlaajuisesti. 

Toimipaikkamme on Ylöjärvellä Pirkanmaalla, missä yrityksemme palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 10 miljoonan euroa, josta 40 % muodostui viennistä.

Tuotantomme on tehostunut

Viime keväänä julkistamamme 1400 neliön tuotantotilalaajennus on kaikilta osin valmis. Samassa yhteydessä investoimme myös uuteen kokoonpanotilaan, kahteen Palletech-järjestelmällä varustettuun Mazak HCN-6800 -monitoimityöstökeskukseen sekä Tool Hive -työkalumakasiiniin.

Uusi Mazak-kokonaisuutemme on erityisen tuottava juuri erikoissarjoissa, jolloin tuotettavat sarjat ovat määrällisesti pieniä mutta toistuvia.

 

Mihin uuden Pallectech-järjestelmämme tehokkuus perustuu?

• Järjestelmä kykenee muistamaan kaikki kertaalleen valmistamansa hydrauliikkalohkot sekä niissä käyttämänsä työkalut.

 

• Järjestelmän ohjelmointiajat ovat lyhyitä, ja samalla tuotanto on ympärivuorokautista.

 

• Järjestelmä mahdollistaa jonoon 32 työn ohjelmoinnin, minkä jälkeen tuotteet valmistuvat ilman miehitystä.

 

• Järjestelmässä on myös optio kolmelle uudelle monitoimityöstökeskukselle, joista ensimmäiselle pohjatyöt on tehty valmiiksi. Viidellä monitoimityöstökeskuksella järjestelmään on mahdollistaa ohjelmoida jonoon jopa 68 eri sarjatyötä.

 

Korkea kysyntä toi haasteita

Kysyntä yllätti ST-Koneistuksen alkuvuodesta 2017. Toimitusaika nousi kahdeksan viikon tavoitetasosta 14 viikkoon, ja lisäksi joidenkin toimitusten osalta ei kyetty pysymään ilmoitetussa aikataulussa.

ST-Koneistuksen kehityksestä vastaava omistajayrittäjä Tommi Peltonen kertoo uusien koneiden purkaneen tuotannon ylikuormitusta tehokkaasti alkuvuoden aikana.

– Uusien koneiden ansiosta myöhästymiset on nyt saatu karsittua pois. Niitä kuitenkin tapahtui ja olemme siitä äärimmäisen pahoillamme, Peltonen viestittää.

ST-Koneistus teki investointipäätöksen laajennuksesta sekä uusista Mazak HCN-6800 -monitoimityöstökeskuksista syksyllä 2017. Koneiden toimitusaika oli kuitenkin 13 kuukautta, minkä lisäksi ne myöhästyivät kaksi kuukautta sovitusta.

Peltosen mukaan ST-Koneistus tekee kaikkensa, jotta vastaavalta tilanteelta tulevaisuudessa vältyttäisiin. Esimerkiksi toimintamalleja pyritään uudistamaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

– Pyrimme markkinoimaan tällä hetkellä yhteistyömallia, joka tarjoaisi molemmille osapuolille parempaa ennustettavuutta sekä hinnan että volyymien suhteen. Kyseinen yhteistyömalli ei ainoastaan paranna tuotteidemme osto- ja toimitusprosessin hallintaa, vaan se mahdollistaa myös meidän osaltamme ajoissa riittävät investoinnit.

 

mazak laajennus