Uusi vuosi ja uudet kujeet. ST-Koneistuksen projektimyynnistä vastaava Jorma Väisänen kertoo laittaneensa talon myyntiin Pirkkalassa ja muuttavansa kesän koettaessa vaimon kanssa Lappiin Ylläkselle.

Paljastus ei yllätä, jos tuntee miehen harrastuksia, joihin lukeutuu muun muassa hiihtoa, laskettelua, pyöräilyä, mönkkäröintiä ja moottorikelkkailua. Hänellä on ollut myös pitkään mökki Kolarissa.

Ennen Jorman eläköitymistä ja Äkäslompoloon suuntaamista, ST-Koneistuksen tarkoitus on kuitenkin löytää uusi lahjakkuus jatkamaan hänen työtään. Täten päätimme esittää konkarille hieman projektimyyntiin liittyviä kysymyksiä.

Mitä ST-Koneistuksen projektimyyjä käytännössä tekee?

”Käytännössä tehtäviini kuuluu kaikki sellainen myynti, jossa yhdistetään useampia eri hydrauliikkakomponentteja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Eli myyn pitkälti ratkaisuja, jotka myös kokoonpannaan ST-Koneistuksen toimesta – venttiileitä, venttiiliryhmiä, koneikkoja ja sen sellaista. 

Konkreettinen työni sisältää paljon erilaisten komponenttien, kuten sopivien venttiileiden metsästystä sekä kaavioiden ja lohkojen luonnostelua. Kun olen löytänyt komponentit ja varmistanut niiden saatavuuden, lasken tarjouksen asiakkaalle. Jos saamme tilauksen, siirryn tilaamaan komponentteja ja opastamaan suunnitteluamme lopullisten kaavioiden, lohko- ja layout -kuvien laatimisessa. 

Välillä komponentteja täytyy etsiä ympäri maailmaa, mutta paljon löytyy kyllä läheltäkin. Meillä on hyvät suhteet käytännössä kaikkiin kotimaisiin toimittajiin.”

Anna muutama esimerkki missä myymiäsi tuotteita käytetään?

”Esimerkiksi metsä- ja maatalouskoneet sekä maansiirto- ja kaivoskoneet sisältävät paljon eritasoisia hydrauliikkajärjestelmiä. Myös jätepuristimet ja erilaiset pienemmät työlaitteet kuten klapikoneet sekä työkoneiden apulaitteet hyödyntävät hydrauliikkaa. 

Yleisesti voisi todeta, että potentiaalisia asiakkaitani ovat kaikki erilaiset kone- ja laitevalmistajat, sillä niissä tarvitaan poikkeuksetta liikettä ja voimaa. 

Olen myös aiemmin työurani aikana suunnitellut ja myynyt paljon järjestelmiä paperikoneisiin sekä paperin jatkojalostuskoneisiin. Myös ST-Koneistus toimittaa koneikkoja ja venttiilistöjä paperikoneiden pituusleikkureihin.”

Millaisen projektin parissa työskentelet tällä hetkellä?

”Nyt parhaillaan on menossa tupla-teleskooppisylinteri, jonka myös suunnittelimme kyseiselle asiakkaalle. Siinä on kaksi nostavaa sylinteriä, jotka ovat kytketty samaan lohkoon. Se siis on käytännössä nostin. Lisäksi työstän purkainhydrauliikkaa kahteen lietesiiloon Tampereen uuden jätevesipuhdistamon yhteyteen.”

Mitä osaamista ST-Koneistuksen projektimyyjällä tulee mielestäsi olla?

”Pitää osata hydrauliikan perusteet, eli osata lukea ja laatia hydrauliikkakaavioita. Lisäksi on tärkeää kyetä hahmottamaan miten eri hydrauliikkakomponentit toimivat ja missä niitä voi hyödyntää.”

Entä millaisista ominaisuuksista on mielestäsi hyötyä työtehtävässä?

”Työ vaatii tietynlaista asiakaspalvelualttiutta ja ymmärrystä asiakkaan haluaman laitteen toiminnasta. Harvoin asiakas välttämättä tietää miten tilattava hydrauliikkajärjestelmä kannattaisi tasan tarkkaan tehdä. Hän vain tietää sen, mitä järjestelmällä halutaan saada aikaan. 

Meidän tehtävämme on viime kädessä varmistaa, että asiakas saa ratkaisun, joka palvelee heidän tarpeitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja täyttää hydrauliikan turvallisuusvaatimukset. 

On siis tärkeää, että osaa kuunnella asiakkaan toiveita ja myös ymmärtää niitä. Asiakasta on kyettävä opastamaan oikeanlaisen järjestelmän toteuttamiseen, ja eritoten oltava valmis palvelemaan kärsivällisesti loppuun asti.”

Mistä pidät eniten työssäsi?

”Työ on monipuolista ja sen sisältöön voi itse vaikuttaa. Lisäksi pidän hyvän asiakaspalvelukokemuksen tuottamisesta. Harrastan jonkin verran ristisanatehtäviä ja niiden tekeminen on verrattavissa ST-Koneistuksen asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen. Molemmissa tapauksissa ongelmaa täytyy lähteä ratkaisemaan kärsivällisesti pala kerrallaan. Se on palkitsevaa, kun saa jonkin oivalluksen, jonka myötä pystyy auttamaan asiakasta.”

Kuinka olet viihtynyt ST-Koneistuksella?

”Olen viihtynyt erittäin hyvin! Täällä on hyvä työilmapiiri ja omistaja pitää hyvää huolta työntekijöistään. Tämä on tällainen pitkän linjan perheyritys. Omistajan näkee päivittäin ja hän osallistuu, neuvoo ja tarvittaessa selvittää, jos kysymyksiä herää. Voin vain suositella.”

—

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta konekantaa hyödyntäen.

Toimipaikkamme on Ylöjärvellä Pirkanmaalla, missä yrityksemme palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 11 miljoonan euroa, josta 40 % muodostui viennistä.

---

Haemme vaakakaraisille työstökonekeskuksille sekä monitoimisorveille useita koneistajia. Työsuhteet ovat vakituisia.

Tehtävässä työskentelet tiiviissä yhteistyössä muiden koneistajiemme kanssa. Arvostamme kokemusta, mutta olemme myös valmiita kouluttamaan todellista asennetta osoittavista yksilöistä alan terävintä kärkeä!

Edellytämme työntekijöiltämme huolellisuutta sekä kykyä suunnitelmalliseen työskentelyyn. Lisäksi toivomme sinulta joustavaa suhtautumista työaikoihin. Vastavuoroisesti me työnantajana joustamme, jotta arkesi ja lomasi toimisivat aina mahdollisimman mukavasti elämäntilanteesi huomioiden.

Eduksi työssä katsotaan:

• Ammatillinen koulutus
• Työkokemus
• Mazatrol-ohjauksen hallinta
• Joustava asenne

Tarjoamme sinulle vakituisen työsuhteen vakavaraisessa ja kasvavassa yrityksessä. ST-Koneistus Oy panostaa voimakkaasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen sekä hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen mahdollisimman pian:

hakemus@st-koneistus.fi

Lisätietoja:

Tommi Peltonen puh. 040 594 7167 tai

Jarkko Selin puh. 040 701 1851

Täytämme paikat heti sopivien henkilöiden löydyttyä.

—

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttitoimittaja. Valmistamme monimutkaisia komponentteja suurella kapasiteetilla alan nykyaikaisinta konekantaa hyödyntäen.

Toimipaikkamme on Ylöjärvellä Pirkanmaalla, missä yrityksemme palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 11 miljoonan euroa, josta 40 % muodostui viennistä.

—

ST-Koneistus on käsitellyt kaikki valmistamansa hydrauliikkalohkot lämpöenergiaa hyödyntävällä Kennametal TEM-P350 jäysteenpoistokoneella jo vuodesta 2008 lähtien. Käsittely on tärkeä, sillä se poistaa koneistustyössä syntyvän metallijäysteen tehokkaasti valmiista tuotteista. Prosessissa kuitenkin syntyy rautaoksidia, minkä vuoksi lohkot pestään käsittelyn jälkeen.

Uudessa pesu- ja kuivauslinjastossa tuotteet pestään kahteen kertaan, huuhtelua on tehostettu kolmannella huuhtelualtaalla. Palvelurobotti puolestaan hoitaa siirtelyn eri työvaiheiden välillä.

– Nykyisellä huuhtelumäärällä tuotteet pitää kuivata heti, jotta niihin ei jää pesuainejäämien aiheuttamia laikkuja. Tästä syystä emme ole voineet pestä tuotteita esimerkiksi ruokatuntien ja kahvitaukojen aikana. Tuotteet myös alkavat ruostua, jos ne jäävät märkinä koriin ilman kuivausta, ST-Koneistuksen toimitusjohtaja Jarkko Selin kertoo.

Tulevaisuudessa myös kuivaus hoidetaan osana automatisoitua linjastoa. Uusi kuivauskammio haihduttaa veden hydrauliikkalohkojen pinnalta tehokkaasti alipaineen avulla, joka alentaa veden kiehumispistettä. Tästä syystä noin 60°C olevat tuotteet kuivuvat kammiossa hetkessä.

Uuden linjan myötä myös työergonomia parantuu huomattavasti. Aiemmin työntekijöiden on pitänyt puhaltaa tuotteet paineilmalla puhtaaksi ja siirtää ne sen jälkeen useamman metrin päähän pesuun. Jatkossa tuotteet voi nostaa suoraan jäysteenpoistokoneesta pesu- ja kuivauslinjalle, eikä prosessiin tarvitse puuttua sen jälkeen.

Linjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tamperelainen teollisuusautomaatioyritys JTA Connection Oy. Pesu- ja kuivauslaitteiston toimittaa porilainen T Control Oy. Linjan toimitus ajoittuu keväälle 2023.

—

ST-Koneistus Oy on Suomen suurin vaativiin erikoissarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo yli 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa. Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

ST-Koneistus on ostanut Tulotie 4, 33470 Ylöjärvi, osoitteessa sijaitsevan kiinteistön tontteineen.

Hehtaarin kokoisella tontilla sijaitsee 1000m2 teollisuushalli, joka on tarkoitus saneerata ja ottaa käyttöön lähitulevaisuudessa ST-Koneistuksen tuotantotilana.

Uusi tontti on suorassa rajayhteydessä ST-Koneistuksen Hopeatie 3 tontin kanssa, mikä osaltaan mahdollistaa kiinteistöjen yhdistämisen rakentamalla niiden väliin.

– Haluamme valmistaa tulevaisuudessa entistä valmiimpia kokonaisuuksia asiakkaillemme ja se vaatii myös fyysistä laajentumista. Tarkat askelmerkit uuden hallin käyttöönotosta ovat vielä kesken, mutta teemme suunnitelmia parhaillaan. Tärkeintä on kuitenkin se, että meillä on nyt tilaa ja lääniä, mihin suunnitella, Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistaja kertoo.

—
ST-Koneistus Oy on Suomen suurin vaativiin erikoissarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo yli 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa. Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

Työvoimapula on kaikille tuttu ongelma metallialalla. Uusia työntekijöitä ei hakeudu alalle riittävästi, eikä mielikuva metallitöistä vastaa todellisuutta. Haluamme olla mukana muuttamassa metallialaan liittyvää vanhakantaista mielikuvaa sekä poistaa samalla Suomen teollisuuden menestystä rasittava iänikuinen ongelma – koneistajapula.

Koneistajaksi.fi -kumppaniyritykset ovat valmiita tekemään hartiavoimin töitä, jotta tieto nykyaikaisesta koneistustyöstä leviäisi!

Lisätietoa hankeesta: https://www.koneistajaksi.fi

—

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoissarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo yli 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa. Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

—

ST-Koneistus ja JTA Connection ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet täysautomaattisen tuotantosolun, jonka tarinan SIX Valmistusklubi kertoo nyt kaksiosaisena tapahtumana!

Ensimmäinen osa toteutetaan 16.02.2022 Teams-tapahtumana, jossa kuulette investoinnin taustoista ja teknologiasta. Webinaarissa puhujina toimivat ST-koneistuksen yrittäjä Tommi Peltonen sekä JTA Connectionin toimitusjohtaja Jere Mattjus.

Toisessa osassa 06.04.2022 pääsette paikanpäälle ST-Koneistuksen tuotantotiloihin. Tapahtumassa näette investoinnin tuomat tuottavuushyödyt omin silmin ja pääsette perehtymään syvemmin hyödynnettyjen teknologioiden taustoihin.

OSA1: Ilmoittaudu (ilmoittautuminen päättyy 16.02.2022 00:00)

OSA2: Ilmottaudu (ilmoittautuminen päättyy 01.04.2022 00:00)

Tampereen seudulla on lanseerattu uusi toimintamuoto, SIX Valmistusklubi, joka toimii foorumina valmistavan teollisuuden yrityksille. Klubitapahtumissa vieraillaan yrityksissä, opitaan yrityksiä askarruttavista uusista teknologioista ja verkostoidutaan.

—

JTA Connection tarjoaa lukuisille teollisuustoimialoille räätälöityjä tuotanto- ja logistiikka-automaatioratkaisuja, kuten robottisoluja, kuljettimia sekä kokonaisia tuotanto- ja kokoonpanolinjoja maailman laajuisesti. Lisäksi tarjoamme ammattitaitoista suunnittelupalvelua tuotantoprosessien automatisoimiseksi sekä automaatiolaitteiden asennus- ja huoltotöitä.–

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoissarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo yli 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa. Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

—

Hannu Tapio on aloittanut huhtikuun alussa ST-Koneistuksen uutena menetelmäsuunnittelijana.

Tapiolla on yli 23 vuoden kokemus koneistuksesta sekä siihen liittyvästä menetelmäkehitystyöstä.

– Olen viihtynyt uudessa tehtävässäni erittäin hyvin. Ilokseni olen huomannut, että ST-Koneistuksella työntekijöillä on aito mahdollisuus kehittää asioita, eikä siihen tarvitse pyytää lupaa komppanialliselta esimiehiä. Asiat käsitellään nopeasti ja päätöksiä tehdään samaan tahtiin, Tapio kertoo.

Menetelmäsuunnittelijana Tapion vastuulle kuuluu koneistustyökalujen hankinta sekä tuotannon kehittäminen ja sujuvoittaminen. Parhaillaan hän on mukana esimerkiksi uuden robottisolun suunnittelussa sekä sisälogistiikkarobotti MiRn käyttöönotossa.

Ennen ST-Koneistusta Tapio työskenteli Agco Powerilla asettajana.

—

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo yli 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa.

Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

Toinen sukupolvi

Jäimme viime osassa kohtaan, jossa Tuomo halusi kysyä jotakin pojaltaan Tommilta ennen Sepon osuuden ostamista ST-Koneistuksesta. Kysymys kuului, oliko Tommi ylipäätänsä halukas jatkamaan ST-Koneistuksen liiketoimintaa?

Tietysti myös tytär Katja oli mahdollinen jatkaja, mutta hän oli tuolloin vielä liian nuori pohtimaan tulevaisuuttaan yrityksen jatkamisen kannalta.

Tommin päätyminen alalle vaikuttaa kuitenkin osittain jopa väistämättömältä. Kuten jo ensimmäisessä artikkelissa mainitaan, Peltoset asuivat pitkään ST-Koneistuksen yhteyteen rakennetussa asuintalossa, minkä ansiosta tehtaasta muodostui Tommille myös tuttu leikkipaikka.

Tuomon kertoman mukaan Tommi oli vain kolmen vuoden ikäinen, kun hän jo paineli koneiden välissä omien pienten kottikärryjensä kanssa ja lapioi kyytiinsä metallijäystettä. Myös varsinainen koneistaminen alkoi Tommin kohdalla varsin nuorena – noin 14 vuoden iässä.

– Täytyy myöntää, että eipä sitä tullut koskaan erityisen syvällisesti ajateltua, että ryhtyykö tähän hommaan vai ei. Ehkä jollakin tasolla se oli itsestäänselvyys, mutta kyllä isä sitä minulta kysyi ja minä lupasin jatkaa.

Sepon osuuden oston yhteydessä Tuomo luovutti ST-Koneistuksen osakkeita Tommille ja Katjalle. Tommista tuli jo tuolloin yrityksen suurin omistaja.

Omistussuhteet muuttuivat seuraavan kerran vasta joulukuussa 2017, kun Tommi osti ST-Koneistuksen koko osakekannan Tuomolta ja Katjalta. 

– Mielestäni sukupolvenvaihdos saatettiin loppuun hyvässä kohtaa, sillä suunnittelin tuolloin juuri historiamme suurimpia investointeja, joihin liittyi luonnollisesti riskejä. Samaan aikaan olin ainut meistä kolmesta, joka aktiivisesti kehitti yritystä ja työskenteli sen parissa.

Toisaalta Tommi näkee, että sukupolvenvaihdoksen loppuun viemistä selkeytti myös se, että aloite omistussuhteiden muutoksiin tuli tällä kertaa Katjalta.

Myöskään se, että sisarukset olisivat jatkaneet yhdessä ST-Koneistusta ei ollut koskaan poissuljettu vaihtoehto. 

– Se, että niin ei käynyt oli pitkälti Katjan päätös. Hänellä oli omia projekteja, joita hän halusi toteuttaa täysipainotteisesti. Isän ainoa tahto asian suhteen taas oli se, että asian käsiteltyämme koemme tulleen kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Myös minulle oli tärkeää, että mahdumme kaikki samaan joulupöytään vielä tämän jälkeenkin – ja niin me mahdummekin.

”Se mitä aiemmat tarinat eivät kerro on, että isänihän teki haalarit päällä töitä uransa loppuun asti, samoin teki Seppo.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

---

Kohti konepajauraa

Paikka Peltosten perheyrityksessä piti kaikesta huolimatta ansaita, ja se edellytti vähintään saman tasoista koulutusta kuin tekun käyneellä perheen isällä oli. 

Tommin valmistuttua ammattikoulusta Suomessa elettiin pahinta lama-aikaa, eikä ST-Koneistuksella ollut tarjota hänelle kesätöitä. Tommi sai kuitenkin kesätöitä Abloyn Tampereen tehtaalta, jonne hän lopulta unohtui muutamaksi vuodeksi.

– Abloy tarjosi paljon oppia siihen, kuinka suurempi organisaatio toimii. Koen saaneeni sieltä paljon hyviä ajatuksia, kuinka ensimerkiksi työntekijöitä tulee kohdella, jotta he ovat halukkaita auttamaan yritystä menestymään. 

Vuonna 1995 Tommi päätti hakea uutta vauhtia konepajauralleen Turun ammattikorkeakoulusta konetekniikan opintojen parista.

– Pääsin koulussa tutustumaan ensimmäisiin CAD-ohjelmiin ja harjoittelin niiden käyttöä digitalisoimalla ST-Koneistuksen vanhoja piirustuksia. Ne olivat muuten niitä samoja piirustuksia, joita isä kertoi piirtäneensä Vickersin katalogista 25 vuotta aiemmin, Tommi nauraa.

Varsinaisen työuransa ST-Koneistuksessa Tommi aloitti koneistajana valmistuttuaan koulusta vuonna 1998. Tuomon jäädessä eläkkeelle vuonna 2003 Tommille lankesi myös yrityksen toimitusjohtajan paikka.

– Se mitä aiemmat tarinat eivät kerro on, että isänihän teki haalarit päällä töitä uransa loppuun asti, samoin teki Seppo, Tommi paljastaa. 

Tuomo teki edellisessä osassa mainittujen toimistotöiden lisäksi sylinterikokoonpanoja ja Seppo sahasi aihioita sen jälkeen, kun lopetti sorvaamisen.

Omena ei ole pudonnut kauaksi puusta, sillä myös Tommi vietti lähes koko yhdeksänvuotisen toimitusjohtajauransa tuotannossa muiden työntekijöiden joukossa koneistamassa.

– Vietän edelleen suuriman osan työpäivästäni tuotannon puolella, vaikkakaan en enää juuri koneista. Se on minulle toimistoa luontevampi paikka tarkastella yrityksen toimintaa; toisaalta myös ne asiat, joita käsittelen liittyvät usein tuotantoon.

”Ehkä joidenkin mielestä se, että ihmiset olisivat yötä päivää töissä olisi hyvä asia. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmiset ovat pääsääntöisesti mieluummin iltaisin kotona perheidensä kanssa ja nukkuvat öisin.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

---

Sukupolvilla yhtenevä näkemys tuottavuudesta

Läpi ST-Koneistuksen historian, sukupolvesta riippumatta, yrityksen omistajat ovat suhtautuneet ennakkoluulottomasti uusien entistä tehokkaampien tuotantoteknologioiden hyödyntämiseen.

Yritys on investoinut vuosikymmenten aikana lukemattomiin koneisiin, robotteihin, paletteihin, kontteihin, tuotantojärjestelmiin sekä mittalaitteisiin. Lisäksi ST-Koneistus on laajentanut tilojaan pitkälti yli toistakymmentä kertaa.

Tommi kuitenkin muistaa, ettei ST-Koneistuksen kehitykseen olla aina suhtauduttu myönteisesti nousseen automaatiotason vuoksi. 

Esimerkiksi 2000-luvun taitteessa Peltosten touhuja ihmeteltiin, kun he ostivat paletteja suuremmalla summalla kuin mitä itse työstökone oli maksanut. 

– Ilmeisesti joidenkin mielestä se, että ihmiset olisivat yötä päivää töissä olisi hyvä asia. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmiset ovat pääsääntöisesti mieluummin iltaisin kotona perheidensä kanssa ja nukkuvat öisin.

Tommin mukaan on tärkeää tiedostaa, että tuottavuuden on parannuttava, eikä sitä voida repiä ihmisistä – se syntyy paremmista koneista ja automaatiosta.

Viime kädessä ST-Koneistuksen kohdalla on aina ollut kyse siitä, että Peltoset ovat uskoneet tuottavuuden olevan avain kilpailukykyyn, kilpailukyvyn mahdollistavan yrityksen kasvun ja kasvun puolestaan luovan työpaikkoja.

”En pidä ajatuksesta, että asiat junnaavat paikoillaan. Toisaalta, jos tänä päivänä päätät jäädä paikoillesi, niin saatat huomenna huomata olevasi työtön.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

---

Toiminnan vieminen uudelle tasolle

Tommi on vastannut ST-Koneistuksen kehityksestä ja omistajaohjauksesta vuodesta 2003 aina tähän päivään asti. Yritys on kehittynyt hengästyttävää tahtia, minkä vuoksi on vaikea päättää mistä yhteenvedon aloittaisi.

Käytännössä aikakautta yhdistää loputtomalta tuntuva investointien ketju, jolla on haluttu varmistaa yrityksen kilpailukykyinen hinnoittelu sekä tuotteiden korkea laatu. Toisaalta koko liiketoimintamallia on haluttu katsoa viime vuosina täysin uudesta näkökulmasta.

– Haluan kehittää tästä yrityksestä entistäkin paremman. En pidä ajatuksesta, että asiat junnaavat paikoillaan. Toisaalta, jos tänä päivänä päätät jäädä paikoillesi, niin saatat huomenna huomata olevasi työtön.

Ensimmäinen Tommin aikainen merkittävä kehitysaskel tapahtui heti vuonna 2004, jolloin taloon hankittiin ensimmäinen monitoimisorvi. Samalla hankittiin myös ensimmäinen robotti ja tuotantotiloja laajennettiin.

Monitoimisorvin ja robotin yhdistelmä mullisti mäntätuotannon täysin. 

– Ennen tätä männän valmistus alkoi sorvilla, jatkui työstökoneella, mistä se siirtyi käsikoneelle, kunnes palasi takaisin sorville. Yhdessä tuotteessa saattoi olla kahdeksan eri työvaihetta, joiden välissä tuote piti aina irrottaa koneesta. Monitoimisorvin ja robotin yhteistyöllä niitä alkoi syntyä itsestään yön aikana.

Kehityksen pyörä oli nytkähtänyt ja tilaa tarvittiin lisää jo heti seuraavana vuonna, kun Tommi hankki uuden Doosan 5000 vaakakaraisen työstökoneen, joka varustettiin Fastemsin 12-palettijärjestelmällä, eli kontilla. 

Fastemsin ja ST-Koneistuksen välille muodostui kaupan myötä vahva yhteistyösuhde, joka oli pitkälti nyt jo eläkkeellä olevan työstökonemyyjä Pentti Järvisen ansiota. 

– Vierailin vuosituhannen vaihteessa Fastemsin osastolla FinnTec-messuilla ja tapasin Pentin siellä. Hänellä oli sellainen rehti ja suoraviivainen ote kaupan tekoon, joka sopii minun kanssani asioimiseen hyvin, Tommi muistelee.

Fastemsin ja ST-Koneistuksen yhteistyö huipentui vuonna 2006.

Hankittu kontti täyttyi töistä muutamassa kuukaudessa ja Tommi pohti jälleen lisäkapasiteetin hankkimista.

– Seisomme Pentin ja Pihlajamaan Juhan kanssa kontin ympärillä ja mietimme, kuinka saisimme liitettyä siihen lisää koneita. 

Mitä enemmän Tommi asiaa pohti, sitä varmempi hän oli, ettei pelkkä kontin laajentaminen edistäisi riittävästi ST-Koneistuksen tuottavuustarpeita; ainakaan pitkässä juoksussa.

– Muistan, että tein päätökseni sillä seisomalla. Totesin Pentille ja Juhalle, että suunnitelkaa tähän peräseinän paikalle FMS-järjestelmä, johon mahtuu molemmin puolin koneita, ja kun suunnitelma on valmis, toimittakaa minulle mitat, niin rakennutan hallin valmiiksi.

FMS-järjestelmä (Flexible manufacturing system) on tuotantojärjestelmä, joka kuljettaa tuotteita sekä materiaaleja koneen ja varaston välillä automaattisesti.

Miehet epäilivät, oliko Tommi tosissaan, mutta syksyllä 2006 ST-Koneistuksella oli uusi halli valmiina ja sen keskellä seisoi uuden karhea FMS-järjestelmä.

FMS-järjestelmän hankinta on monella tavalla tärkeä virstanpylväs ST-Koneistuksen historiassa, sillä se merkkaa käytännössä uuden paremman tuottavuuden aikakauden alkua.

– Tuottavuuden lisäksi se antoi yritykselle paljon uskottavuutta ja kenties minulle yrittäjänä rohkeutta tehdä mittavia investointeja myös tulevaisuudessa.

”Ilmoitimme työntekijöille jo talvella, että jos ihmettä ei tapahdu niin toukokuussa meiltä loppuu työt.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

---

2008-2009

Niinpä myös syksy 2008 alkoi mittavalla investointipäätöksellä. Tuolloin Tommi päätti laajentaa yrityksen toimistotiloja sekä rakentaa kokopanotoiminnalle uuden 800m2 tuotantotilan. 

Maailman kirjoissa on kuitenkin präntti, jonka mukaan yhdenkään sukupolven yrittäminen ei voi olla pelkää hauskaa investoimista, vaan siihen kuuluu myös haasteita. 

Tommi kertoo kiinnittäneensä huomiota materiaalihintojen pystysuoraan nousuun jo kesäkuussa 2008 ja vielä marraskuussakin hän muistaa silloisen pääministerin Jyrki Kataisen valaneen uskoa, ettei finanssikriisi koske Suomea.

Pian tuotannossa viihtyvällä toimitusjohtajalla oli kuitenkin kädet täynnä myös toimiston puolella.

– Ilmoitimme työntekijöille jo talvella, että jos ihmettä ei tapahdu niin toukokuussa meiltä loppuu työt. Samaan aikaan meillä oli ne syksyllä päätetyt laajennustyöt käynnissä, Tommi muistelee.

Ihme jäi tulematta ja ST-Koneistus oli uuden tilanteen edessä. Perheyritys aloitti ensimmäiset mittavat yt-neuvottelut, joiden päätteeksi yritys irtisanoi neljä työntekijää ja lomautti kymmenkunta muutamaksi kuukaudeksi.

Tommin sisko Katja työskenteli tuolloin yrityksen tuotannonsuunnittelijana.

– Katja vastasi yt-neuvotteluiden vetämisestä ja hän teki silloin ison työn, jotta saimme tilanteen haltuun. Meistä kenelläkään ei ollut silloin kokemusta sen kokoluokan yt-neuvotteluiden järjestämisestä.

Nopean reagoinnin ansiosta ST-Koneistus kykeni kuitenkin ostamaan loppuvuodesta jo uusia koneita ja 2010 alkuvuodesta yrityksen palkkalistoilla oli jo enemmän henkilöstöä kuin ennen laman alkua.

Eräs onnekas sattumakin ajanjaksoon liittyy. Pankki oli nimittäin tehnyt virhelaskelman FMS-järjestelmän takaisimaksusuunnitelmassa ja oli veloittanut vahingossa ST-Koneistukselta suurempia lyhennyseriä, mitä oli alun perin sovittu. 

– En ollut huomannut asiaa ja loppuvuodesta 2008 postin mukana tuli kirje, jossa todettiin, että: ”Investointilainanne on maksettu kokonaisuudessaan loppuun. Saisiko olla lisää rahaa?”.

”Haluamme olla Euroopan paras hydrauliikkakomponentteja ja -kokoonpanoja valmistava yritys.”

Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä

---

Kohti Euroopan kärkeä

Rahalle totta tosiaan on ollut käyttöä, sillä ST-Koneistuksen kehityskaari on ollut viime vuosikymmenen osalta edellistäkin hurjempi. 

Pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on laajentanut tilojaan lähes 3000 neliöllä, ostanut pitkälti yli toistakymmentä konetta sekä kaksinkertaistanut liikevaihtonsa. Jopa työntekijöiden määrä on noussut 15 hengellä.

ST-Koneistuksen historian ehkä merkittävimmät investoinnit tehtiin kuitenkin vuosina 2018-2019. Tuolloin yritys investoi yli neljä miljoonaa euroa Mazakin toimittamaan Palletech-järjestelmään, kolmeen HCN-6800 monitoimityöstökeskukseen sekä Tool Hive -työkalumakasiiniin.

Palletech on FMS:n kaltainen tuotantojärjestelmä, joka mahdollistaa kymmenien eri töiden koneistamisen ilman, että sarjojen koko vaikuttaa työn tuottavuuteen.

Samassa yhteydessä ST-Koneistus rakensi järjestelmälle uuden tuotantohallin sekä investoi jälleen uuteen kokoonpanotilaan. Ero edelliseen kokoonpanotilaan oli merkittävä, sillä nykyinen rakennettiin vastaamaan puhdastilaolosuhteita.

– Kaikki viime aikaiset investointimme tähtäävät yhteen ja samaan tavoitteeseen, haluamme olla Euroopan paras hydrauliikkakomponentteja ja -kokoonpanoja valmistava yritys. Sillä, että viekö se meiltä viisi vai kymmenen vuotta ei ole väliä, se on joka tapauksessa tavoitteemme, Tommi painottaa.

Matkallaan Euroopan parhaaksi hydrauliikkakumppaniksi Tommi pyrkii myös uudistamaan yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. 

– Yritykset uudelleen arvioivat omaa ydinosaamistaan aktiivisesti. Sen tuloksena myös meidän asiakaskunnassamme on yrityksiä, jotka haluavat hankkia omia perinteisiä työvaiheitaan ostopalveluina ja me olemme valmiita auttamaan heitä siinä.

Tommi toivookin näkevänsä ST-Koneistuksen liikevaihdon muodostuvan tulevaisuudessa enenevissä määrin palveluliiketoiminnasta.

– Meidän ydinosaamistamme on hydrauliikkakomponenttien koneistaminen, kokoonpano ja suunnittelu. Näiden osa-alueiden suvereeni hallitseminen mahdollistaa sen, että voimme toimia kokonaisvaltaisena kumppanina hydrauliikkajärjestelmiä tarvitseville tahoille.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että oma tehokas lohkovalmistus on se, mihin kaikki muut mahdollisuudet nojautuvat.

Kaiken kaikkiaan ST-Koneistus on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana toimintansa kehittämiseen lähes 10 miljoona euroa. Määrä on poikkeuksellisen suuri suhteutettuna yrityksen liikevaihtoon. 

Toisaalta vauhti ei vaikuta hiipuvan, sillä Tommilla on jälleen piirustukset pöydällä. Mihin ne liittyvät?

– Aika näyttää, mutta jos haluamme olla Euroopan paras hydrauliikka-alihankintakumppani, ei tässä kovin kauan paikallaan jouda olemaan.

Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että myös tulevista vuosikymmenistä riittää jälkipolville kerrottavaa.

—

ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa.

Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.

—

Sivujuoni

Moni ei tiedä, mutta Peltosten yrittäjätarina pitää sisällään myös toisen, niin sanotun spin-off -osuuden, joka alkoi melko pian ST-Koneistuksen perustamisen jälkeen.

Kyseessä oli muovituotteita valmistanut yritys nimeltä Ässä-Tuote Oy. Veljekset ajautuivat muoviliiketoimintaan Tuomon koulukaverin Jorma Palosen innoittamana.

Palonen, joka asui vielä 70-luvulla Porvoossa, oli saanut ruiskupuristimen piirustukset käsiinsä.

– Jorma kysyi minulta ja Sepolta, että tekisimmekö hänelle piirustusten mukaiset osat kahteen koneeseen. Ajatuksena oli, että hän sitten kasaisi koneet toimintakuntoon Porvoossa ja alkaisi valmistaa ja markkinoida muovituotteita sieltä käsin.

Palosen innostus ei kuitenkaan ikinä riittänyt koneiden kokoon saattamiseen ja vaivalla tehdyt osat uhkasivat jäädä ruostumaan käyttämättöminä Porvooseen.

– Jossain vaiheessa päätin, että haen ne osat pois sieltä pilaantumasta ja kasasin koneet lopulta itse meidän pesuhuoneeseemme.

Kyseinen pesuhuonehan sijaitsee ST-Koneistuksen nykyisessä ruokalarakennuksessa, joka rakennettiin alun perin Tuomon perheen asuintaloksi. Tuomo, vaimo Kaija sekä perheen lapset Tommi ja Katja asuivat siinä yli yhdeksän vuoden ajan.

Mainitsemisen arvoista on myös se, että 70-luvun loppuun mennessä Hopeatie 3 osoitteessa pyöritettiin kolmea eri liiketoimintaa, sillä myös Kaija harjoitti omaa kampaamoliiketoimintaa kotoa käsin. Saldo on varsin hyvä perheeltä, jonka liiketoimia pyrittiin monintavoin vaikeuttamaan sen työläistaustojen vuoksi.

Joka tapauksessa, muutaman vuoden ajan Ässä-Tuote oli perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä, kun Tuomo pyöritti muovikoneita perheen pesuhuoneen lattialla lasten pyöriessä jaloissa.

Yrityksen ensimmäiset tuotteet olivat kiviseinätulppia, eli proppuja, joita vietiin aina Lähi-itään asti. Lisäksi yritys valmisti vuosien varrella satoja muita tuotteita kuten muovisia raharenkejä, jääkaapinosia, tuoppeja sekä jopa muovisia hammastikkuja.

”Ässä-Tuote oli aina Jorman projekti, vaikka se minun pesuhuoneessani toimintansa aloittikin”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

---

Lopulta Ässä-Tuotteen pääkonttorin oli siirryttävä lapsiperheen arjen tieltä.

– Koneet kävivät iltakymmeneen asti ja aina kun muotti aukesi, niin koko meidän asunto tärähti. Välillä koneesta hajosi osia, joita minä sitten sorvailin yötä myöden, jotta tuotanto saatiin jatkumaan. Se oli omalla tavallaan kovaa aikaa; ST-Koneistus oli kuitenkin koko ajan päätyöni.

Niinpä Tuomo ilmoitti Paloselle, että nyt hän joko muuttaa Ylöjärvelle ja ottaa yrityksestä vetovastuun tai sitten koko homma loppuu. Ukaasi tehosi ja Ässä-Tuotteelle vuokrattiin ST-Koneistuksen laajennetuista tiloista tuotantotilat.

Yrityksen toiminta jatkoi kuitenkin kasvuaan ja vuonna 1981 yritykselle rakennettiin omat tilat Ylöjärven Tulotielle.

– Ässä-Tuotteen nopeaa kehittymistä tietysti edesauttoi se, että minulla ja Sepolla oli täällä yhteydet olemassa pankkeihin ja elinkeinoelämään, koska olimme pyörittäneet ST-Koneistusta siinä vaiheessa jo yli kymmenen vuotta.

Vaikka Palonen ei aikoinaan saanutkaan koneita kokoon asti niin Tuomo tunnustaa hänen muuten olleen osaamiseltaan äärimmäisen taitava hoitamaan Ässä-Tuotteen liiketoimintaa.

– Hänellä oli todellista osaamista ja kokemusta muoviteollisuudesta. Esimerkiksi heti neuvottelutilanteissa hän osasi antaa jo tarkan tarjouksen asiakkaalle huomioiden kaiken materiaalista muottivalmistukseen asti.

Ässä-Tuote Oy kasvoi lopulta yli 10 miljoonan markan liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi, joka työllisti parhaillaan yli 40 työntekijää.

– Omistimme molemmat Sepon kanssa Ässä-Tuotteesta 25 prosenttia ja Jorma loput 50. Sehän oli aina Jorman projekti, vaikka se minun pesuhuoneessani toimintansa aloittikin. Olimme siinä parikymmentä vuotta Sepon kanssa ikään kuin harrastuksena mukana.

90-luvun puolessa välissä Tuomo ja Seppo myivät osuutensa yrityksestä Jormalle. Vuosikymmenen lopussa suurempi muovituotevalmistaja osti Ässä-Tuotteen Paloselta ja sulautti sen omaan liiketoimintaansa.

”CNC-koneet ja palettijärjestelmät mullistivat metalliteollisuutta voimakkaasti 80-luvulla.”

---

ST-Koneistuksen tarina jatkuu

Historiikin ensimmäinen osa päättyi opetukseen, kuinka voi käydä, jos yrityksellä on vain yksi asiakas. 80-luvulle tultaessa ST-Koneistuksella oli asiakkaita jo satoja. Siitä huolimatta opetus ehti todistaa tärkeytensä vielä moneen otteeseen.

Samaan aikaan 80-luvun alussa metalliteollisuus koki Suomessa kovaa teknologista murrosta, jota Tuomo ei aikonut seurata sivusta – CNC-koneet olivat tulleet markkinoille.

CNC-koneella tarkoitetaan työstökonetta, jossa on numeerinen tietokoneohjaus (Computer numerical control). Hetken alalla oli käytössä myös NC-koneita, joita ohjattiin reikänauhojen avulla, mutta CNC-koneet korvasivat ne nopeasti.

CNC-teknologia mahdollisti työstösuunnitelmien ohjelmoinnin tietokoneen avulla, mikä paransi tuotannon nopeutta ja tarkkuutta ennennäkemättömällä tavalla.

Ennen NC- ja CNC-aikakautta kaikki työt tehtiin käsikoneilla, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että työstettävät kohdat kohdennettiin käsin mekaanisin menetelmin.

Ensimmäisen CNC-koneensa ST-Koneistus hankki vuonna 1981 ja jo vuosikymmenen puoleenväliin mennessä yrityksellä oli hallussaan niitä useita.

Seuraava koneistusalaa mullistanut ja tuotantoa merkittävästi tehostanut innovaatio ilmestyi Hopeatielle myös 80-luvulla. Kyseessä oli kaksipalettinen työstökone.

Palettien tuottavuus perustuu puolestaan siihen, että niiden avulla töitä voi valmistella ja purkaa samalla kuin kone työstää tuotteita. Tänä päivänä ST-Koneistuksella on palettijärjestelmä, joka kykenee ottamaan jonoon kymmeniä eri töitä, joita se työstää itsenäisesti yöt ja päivät läpeensä jos tarve.

CNC-koneet ja palettijärjestelmät mullistivat metalliteollisuutta voimakkaasti 80-luvulla, mutta se oli myös tarpeen, sillä kysyntä kasvoi samaan aikaan voimakkaasti ja uudet haasteet siinsivät jo edessä.

”Kolmelta ilmoitettiin, että firma on neljältä konkurssissa. Ei siinä kovin syvällisiä suunnitelmia ehtinyt tehdä.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

---

Luovat keinot käyttöön

Tuottavuusloikka oli tervetullut, sillä kauppa Neuvostoliiton kanssa kävi kuumana. Kone- ja laiterakennusteollisuudessa käytettävien hydrauliikkalohkojen lisäksi ST-Koneistus valmisti monille nosturivalmistajille suuria sylintereitä koko 80-luvun ajan.

Isojen sylintereiden varjopuoli oli kuitenkin se, että niiden raaka-ainekustannukset muodostivat huomattavan osan tuotteen hinnasta ja aiheuttivat siten suuren riskin niitä valmistavalle yritykselle.

– Niiden hyvä puoli oli siinä, että aina kun joku konevalmistaja teki kaupat Neuvostoliiton kanssa, tiesimme että töitä olisi tiedossa vuodeksi eteenpäin, Tuomo huomauttaa.

Toisaalta vaikeuksien alkaessa Neuvostoliitossa ne näkyivät pian myös Ylöjärvellä asti.

Hälytyskellot soivat tilanteessa, jossa asiakkaalle oli toimitettu sylintereitä miljoonalla markalla ilman maksusuorituksia ja toisella miljoonalla oli jo varastossa tavaraa valmiina.

Samaan aikaan lama nosti päätään.

Lopulta ST-Koneistus osti asiakkaansa valmistamia nostureita saataviaan vastaan, jotta pahimmalta katastrofilta olisi vältytty, jos asiakas olisi ajautunut konkurssiin.

– Konkurssipesähän olisi voinut viedä ne silti, mutta me vuokrasimme nosturit heti eteenpäin, itse asiassa juuri silloin rakenteilla olleen Koskikeskuksen työmaalle, jotta syntyi vaikutelma, että ne olivat oikeassa käytössä.

Tällä kertaa kaikki kääntyi kuitenkin hyvin päin, eikä Peltosten nosturivuokrausliiketoiminta jatkunut sen pidemmälle.

Luovat keinot otettiin käyttöön seuraavan kerran vaakalaudalla olleen pienkuormainvalmistajan Ylö-Tehdas Oy:n kohdalla.

– Toimitin aamulla sylinterikuorman ja kolmelta iltapäivällä ilmoitettiin, että firma on neljältä konkurssissa. Ei siinä kovin syvällisiä suunnitelmia ehtinyt tehdä.

Niinpä Tuomo teki mitä mieleen tuli ja haki autolla Ylö-tehtaiden pihasta kaksi pienkuormainta saataviensa pantiksi. Odotetusti konkurssipesänhoitaja soitti pian perään ja toivoi koneiden vapaaehtoista palauttamista.

– Mieleeni on kuitenkin jäänyt, että pesänhoitaja tarjoutui maksamaan palautetuista koneista 500 markkaa kappaleelta, mikä oli toisaalta ihan mukava ele. Ikään kuin palkinto siitä, että olin edes yrittänyt.

”Eiköhän juoda kahvit?”

---

Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa

Kuten ainakin monet pirkanmaalaiset tietävät, Ylö-tehtaiden tuotekehitys- ja markkinointijohtajana toiminut Risto Käkelä osti entisen työnantajansa pienkuormainliiketoiminnan konkurssipesältä ja ponnisti sen raunioilta Avant Tecno Oy:n.

Avant Tecno on nykyisin menestyvä vientiyritys, joka valmistaa edeltäjänsä tapaan pienenkokoluokan kuormaimia sekä nostimia yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön.

Koska ST-Koneistus oli valmistanut kaikkiin Ylö-tehtaan aikaisiin pienkuormaimiin sylinterit, oli Käkelän luontevaa jatkaa yhteistyötä Peltosten kanssa. Avant Tecnosta tuli nopeasti tärkeä asiakas ST-Koneistukselle.

Tuomo muistelee kuinka hän heitti välillä ”vapaalle” ja lähti itse viemään Avantin toimituksia kesken työpäivän.

– Mieleeni noilta reissuilta on jäänyt, että Risto monesti ehdotti, että ”eiköhän juoda kahvit?”. Tuntui mukavalta, että hän ehti istua alas ja vaihtaa muutama sanan, vaikka olinkin vain sellainen apupoika naapurista.

Käkelän lisäksi Peltoset osuivat myös toisen paikallisen yrittäjälegendan polulle heti ensimetreillä.

Vuonna 1986 intohimoinen insinööri ryhtyi valmistamaan hydraulisia lisälaitteita omassa autotallissaan Ylöjärven Siivikkalassa. Mies on Dynaset Oy:n perustaja Reijo Karppinen.

Tuomoa huvittaa muistella kuinka Reijo oli ehdottanut keksimäänsä ideaa silloiselle työnantajalleen, mutta he eivät olleet tilaisuuteen tarttuneet.

– Reijo lähti ideoineen ja alkoi itse valmistamaan niitä laitteita. Samalla hän tuli ensitöikseen käymään täällä ja kysyi, että voisimmeko tehdä hänelle hydrauliikkalohkoja ja siitä se meidän yhteistyömme alkoi. Käytännössä hänen ensimmäisestä tuotteestaan.

Tänä päivänä Dynaset on liikevaihdolla mitattuna ST-Koneistuksen suurin asiakas.

Kaiken huipentuma on se, että molemmat edellä mainitut hydrauliikkaosia tarvinneet huippuyritykset ovat sattuneet puolentoistakilometrin päähän ST-Koneistuksesta!

Miten Tuomo sitten kuvailisi näitä pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja yrittäjäkollegoja?

– Reijo ja Risto ovat molemmat omien tuotteidensa keksijöitä ja kehittäjiä, jotka ovat suhtautuneet tuotteidensa myyntiin intohimoisesti. Samalla he ovat pitäneet hyvää huolta omasta henkilöstöstään – eihän minulla ole heistä mitään muuta kuin hyvää sanottavaa.

”Ei minun tarvinnut koskaan murehtia Sepon töistä, eikä hänen minun.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

---

25 vuotta töitä yhdessä ja sulassa sovussa

Tuomo ja Seppo tekivät töitä yhdessä ST-Koneistuksen parissa yhteensä 25 vuotta, kunnes Seppo jäi eläkkeelle vuonna 1995.

– Meillä oli koko yhteisen työuramme ajan Sepon kanssa sellainen hiljaisesti sovittu työnjako, että Seppo hoiti palkka- ja laskuasiat sekä sahasi aihiota tuotannossa, ja minä puolestani ostin raaka-aineet, kuormitin koneet, hoidin myynnin ja sohlasin piirustusten kanssa.

Tuomon mielestä työjako oli vielä jälkikäteenkin ajateltuna hyvä, sillä miehet eivät astuneet koskaan toistensa varpaille.

– Ei minun tarvinnut koskaan murehtia Sepon töistä, eikä hänen minun. Hän luki ja seurasi paljon maailman asioita ja oli hyvin perillä esimerkiksi Suomen palkkakehityksestä. Pidimme kuitenkin aina hieman paremmat palkat, mitä metalliteollisuuden keskiansioita olivat.

Suuristakin investoinneista Tuomo ja Seppo olivat aina lopulta yhtä mieltä.

– Minä ne aina suunnittelin valmiiksi, ja Seppo sitten pohti ja harkitsi hieman hartaammin, mutta kyllä hän aina lopulta minuun luotti.

Yhteistyö veljesten kesken sujui siis hämmästyttävän hyvin aina alusta loppuun asti, kunnes Tuomo osti Sepon osuuden ST-Koneistuksesta hänen eläköitymisensä yhteydessä.

Ennen osuuden ostamista, Tuomo halusi kuitenkin varmisti erään asian, johon hän tarvitsi vastauksen pojaltaan Tommilta.

Jälkisanat

”Olihan siinä yrittäessä paljon tekemistä, mutta ei me sitä taakkaa ikinä liian raskaaksi koettu. Ainut asia, joka yrittämisessä on jäänyt harmittamaan, on se, että kärsimme Sepon kanssa epäoikeudenmukaisuudesta lähes koko yrittäjäuramme ajan. Se johtui siitä, että olimme työläisperheestä, emmekä kääntäneet yrittäjyyden myötä takkia taustallemme. Meitä kiinnosti vain yrittäminen, eikä se ollut siihen aikaan sallittua”.