Toinen sukupolvi
Jäimme viime osassa kohtaan, jossa Tuomo halusi kysyä jotakin pojaltaan Tommilta ennen Sepon osuuden ostamista ST-Koneistuksesta. Kysymys kuului, oliko Tommi ylipäätänsä halukas jatkamaan ST-Koneistuksen liiketoimintaa?
Tietysti myös tytär Katja oli mahdollinen jatkaja, mutta hän oli tuolloin vielä liian nuori pohtimaan tulevaisuuttaan yrityksen jatkamisen kannalta.
Tommin päätyminen alalle vaikuttaa kuitenkin osittain jopa väistämättömältä. Kuten jo ensimmäisessä artikkelissa mainitaan, Peltoset asuivat pitkään ST-Koneistuksen yhteyteen rakennetussa asuintalossa, minkä ansiosta tehtaasta muodostui Tommille myös tuttu leikkipaikka.
Tuomon kertoman mukaan Tommi oli vain kolmen vuoden ikäinen, kun hän jo paineli koneiden välissä omien pienten kottikärryjensä kanssa ja lapioi kyytiinsä metallijäystettä. Myös varsinainen koneistaminen alkoi Tommin kohdalla varsin nuorena – noin 14 vuoden iässä.
– Täytyy myöntää, että eipä sitä tullut koskaan erityisen syvällisesti ajateltua, että ryhtyykö tähän hommaan vai ei. Ehkä jollakin tasolla se oli itsestäänselvyys, mutta kyllä isä sitä minulta kysyi ja minä lupasin jatkaa.
Sepon osuuden oston yhteydessä Tuomo luovutti ST-Koneistuksen osakkeita Tommille ja Katjalle. Tommista tuli jo tuolloin yrityksen suurin omistaja.
Omistussuhteet muuttuivat seuraavan kerran vasta joulukuussa 2017, kun Tommi osti ST-Koneistuksen koko osakekannan Tuomolta ja Katjalta.
– Mielestäni sukupolvenvaihdos saatettiin loppuun hyvässä kohtaa, sillä suunnittelin tuolloin juuri historiamme suurimpia investointeja, joihin liittyi luonnollisesti riskejä. Samaan aikaan olin ainut meistä kolmesta, joka aktiivisesti kehitti yritystä ja työskenteli sen parissa.
Toisaalta Tommi näkee, että sukupolvenvaihdoksen loppuun viemistä selkeytti myös se, että aloite omistussuhteiden muutoksiin tuli tällä kertaa Katjalta.
Myöskään se, että sisarukset olisivat jatkaneet yhdessä ST-Koneistusta ei ollut koskaan poissuljettu vaihtoehto.
– Se, että niin ei käynyt oli pitkälti Katjan päätös. Hänellä oli omia projekteja, joita hän halusi toteuttaa täysipainotteisesti. Isän ainoa tahto asian suhteen taas oli se, että asian käsiteltyämme koemme tulleen kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Myös minulle oli tärkeää, että mahdumme kaikki samaan joulupöytään vielä tämän jälkeenkin – ja niin me mahdummekin.
”Se mitä aiemmat tarinat eivät kerro on, että isänihän teki haalarit päällä töitä uransa loppuun asti, samoin teki Seppo.”
Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä
Kohti konepajauraa
Paikka Peltosten perheyrityksessä piti kaikesta huolimatta ansaita, ja se edellytti vähintään saman tasoista koulutusta kuin tekun käyneellä perheen isällä oli.
Tommin valmistuttua ammattikoulusta Suomessa elettiin pahinta lama-aikaa, eikä ST-Koneistuksella ollut tarjota hänelle kesätöitä. Tommi sai kuitenkin kesätöitä Abloyn Tampereen tehtaalta, jonne hän lopulta unohtui muutamaksi vuodeksi.
– Abloy tarjosi paljon oppia siihen, kuinka suurempi organisaatio toimii. Koen saaneeni sieltä paljon hyviä ajatuksia, kuinka ensimerkiksi työntekijöitä tulee kohdella, jotta he ovat halukkaita auttamaan yritystä menestymään.
Vuonna 1995 Tommi päätti hakea uutta vauhtia konepajauralleen Turun ammattikorkeakoulusta konetekniikan opintojen parista.
– Pääsin koulussa tutustumaan ensimmäisiin CAD-ohjelmiin ja harjoittelin niiden käyttöä digitalisoimalla ST-Koneistuksen vanhoja piirustuksia. Ne olivat muuten niitä samoja piirustuksia, joita isä kertoi piirtäneensä Vickersin katalogista 25 vuotta aiemmin, Tommi nauraa.
Varsinaisen työuransa ST-Koneistuksessa Tommi aloitti koneistajana valmistuttuaan koulusta vuonna 1998. Tuomon jäädessä eläkkeelle vuonna 2003 Tommille lankesi myös yrityksen toimitusjohtajan paikka.
– Se mitä aiemmat tarinat eivät kerro on, että isänihän teki haalarit päällä töitä uransa loppuun asti, samoin teki Seppo, Tommi paljastaa.
Tuomo teki edellisessä osassa mainittujen toimistotöiden lisäksi sylinterikokoonpanoja ja Seppo sahasi aihioita sen jälkeen, kun lopetti sorvaamisen.
Omena ei ole pudonnut kauaksi puusta, sillä myös Tommi vietti lähes koko yhdeksänvuotisen toimitusjohtajauransa tuotannossa muiden työntekijöiden joukossa koneistamassa.
– Vietän edelleen suuriman osan työpäivästäni tuotannon puolella, vaikkakaan en enää juuri koneista. Se on minulle toimistoa luontevampi paikka tarkastella yrityksen toimintaa; toisaalta myös ne asiat, joita käsittelen liittyvät usein tuotantoon.
”Ehkä joidenkin mielestä se, että ihmiset olisivat yötä päivää töissä olisi hyvä asia. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmiset ovat pääsääntöisesti mieluummin iltaisin kotona perheidensä kanssa ja nukkuvat öisin.”
Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä
Sukupolvilla yhtenevä näkemys tuottavuudesta
Läpi ST-Koneistuksen historian, sukupolvesta riippumatta, yrityksen omistajat ovat suhtautuneet ennakkoluulottomasti uusien entistä tehokkaampien tuotantoteknologioiden hyödyntämiseen.
Yritys on investoinut vuosikymmenten aikana lukemattomiin koneisiin, robotteihin, paletteihin, kontteihin, tuotantojärjestelmiin sekä mittalaitteisiin. Lisäksi ST-Koneistus on laajentanut tilojaan pitkälti yli toistakymmentä kertaa.
Tommi kuitenkin muistaa, ettei ST-Koneistuksen kehitykseen olla aina suhtauduttu myönteisesti nousseen automaatiotason vuoksi.
Esimerkiksi 2000-luvun taitteessa Peltosten touhuja ihmeteltiin, kun he ostivat paletteja suuremmalla summalla kuin mitä itse työstökone oli maksanut.
– Ilmeisesti joidenkin mielestä se, että ihmiset olisivat yötä päivää töissä olisi hyvä asia. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmiset ovat pääsääntöisesti mieluummin iltaisin kotona perheidensä kanssa ja nukkuvat öisin.
Tommin mukaan on tärkeää tiedostaa, että tuottavuuden on parannuttava, eikä sitä voida repiä ihmisistä – se syntyy paremmista koneista ja automaatiosta.
Viime kädessä ST-Koneistuksen kohdalla on aina ollut kyse siitä, että Peltoset ovat uskoneet tuottavuuden olevan avain kilpailukykyyn, kilpailukyvyn mahdollistavan yrityksen kasvun ja kasvun puolestaan luovan työpaikkoja.
”En pidä ajatuksesta, että asiat junnaavat paikoillaan. Toisaalta, jos tänä päivänä päätät jäädä paikoillesi, niin saatat huomenna huomata olevasi työtön.”
Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä
Toiminnan vieminen uudelle tasolle
Tommi on vastannut ST-Koneistuksen kehityksestä ja omistajaohjauksesta vuodesta 2003 aina tähän päivään asti. Yritys on kehittynyt hengästyttävää tahtia, minkä vuoksi on vaikea päättää mistä yhteenvedon aloittaisi.
Käytännössä aikakautta yhdistää loputtomalta tuntuva investointien ketju, jolla on haluttu varmistaa yrityksen kilpailukykyinen hinnoittelu sekä tuotteiden korkea laatu. Toisaalta koko liiketoimintamallia on haluttu katsoa viime vuosina täysin uudesta näkökulmasta.
– Haluan kehittää tästä yrityksestä entistäkin paremman. En pidä ajatuksesta, että asiat junnaavat paikoillaan. Toisaalta, jos tänä päivänä päätät jäädä paikoillesi, niin saatat huomenna huomata olevasi työtön.
Ensimmäinen Tommin aikainen merkittävä kehitysaskel tapahtui heti vuonna 2004, jolloin taloon hankittiin ensimmäinen monitoimisorvi. Samalla hankittiin myös ensimmäinen robotti ja tuotantotiloja laajennettiin.
Monitoimisorvin ja robotin yhdistelmä mullisti mäntätuotannon täysin.
– Ennen tätä männän valmistus alkoi sorvilla, jatkui työstökoneella, mistä se siirtyi käsikoneelle, kunnes palasi takaisin sorville. Yhdessä tuotteessa saattoi olla kahdeksan eri työvaihetta, joiden välissä tuote piti aina irrottaa koneesta. Monitoimisorvin ja robotin yhteistyöllä niitä alkoi syntyä itsestään yön aikana.
Kehityksen pyörä oli nytkähtänyt ja tilaa tarvittiin lisää jo heti seuraavana vuonna, kun Tommi hankki uuden Doosan 5000 vaakakaraisen työstökoneen, joka varustettiin Fastemsin 12-palettijärjestelmällä, eli kontilla.
Fastemsin ja ST-Koneistuksen välille muodostui kaupan myötä vahva yhteistyösuhde, joka oli pitkälti nyt jo eläkkeellä olevan työstökonemyyjä Pentti Järvisen ansiota.
– Vierailin vuosituhannen vaihteessa Fastemsin osastolla FinnTec-messuilla ja tapasin Pentin siellä. Hänellä oli sellainen rehti ja suoraviivainen ote kaupan tekoon, joka sopii minun kanssani asioimiseen hyvin, Tommi muistelee.
Fastemsin ja ST-Koneistuksen yhteistyö huipentui vuonna 2006.
Hankittu kontti täyttyi töistä muutamassa kuukaudessa ja Tommi pohti jälleen lisäkapasiteetin hankkimista.
– Seisomme Pentin ja Pihlajamaan Juhan kanssa kontin ympärillä ja mietimme, kuinka saisimme liitettyä siihen lisää koneita.
Mitä enemmän Tommi asiaa pohti, sitä varmempi hän oli, ettei pelkkä kontin laajentaminen edistäisi riittävästi ST-Koneistuksen tuottavuustarpeita; ainakaan pitkässä juoksussa.
– Muistan, että tein päätökseni sillä seisomalla. Totesin Pentille ja Juhalle, että suunnitelkaa tähän peräseinän paikalle FMS-järjestelmä, johon mahtuu molemmin puolin koneita, ja kun suunnitelma on valmis, toimittakaa minulle mitat, niin rakennutan hallin valmiiksi.
FMS-järjestelmä (Flexible manufacturing system) on tuotantojärjestelmä, joka kuljettaa tuotteita sekä materiaaleja koneen ja varaston välillä automaattisesti.
Miehet epäilivät, oliko Tommi tosissaan, mutta syksyllä 2006 ST-Koneistuksella oli uusi halli valmiina ja sen keskellä seisoi uuden karhea FMS-järjestelmä.
FMS-järjestelmän hankinta on monella tavalla tärkeä virstanpylväs ST-Koneistuksen historiassa, sillä se merkkaa käytännössä uuden paremman tuottavuuden aikakauden alkua.
– Tuottavuuden lisäksi se antoi yritykselle paljon uskottavuutta ja kenties minulle yrittäjänä rohkeutta tehdä mittavia investointeja myös tulevaisuudessa.
”Ilmoitimme työntekijöille jo talvella, että jos ihmettä ei tapahdu niin toukokuussa meiltä loppuu työt.”
Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä
2008-2009
Niinpä myös syksy 2008 alkoi mittavalla investointipäätöksellä. Tuolloin Tommi päätti laajentaa yrityksen toimistotiloja sekä rakentaa kokopanotoiminnalle uuden 800m2 tuotantotilan.
Maailman kirjoissa on kuitenkin präntti, jonka mukaan yhdenkään sukupolven yrittäminen ei voi olla pelkää hauskaa investoimista, vaan siihen kuuluu myös haasteita.
Tommi kertoo kiinnittäneensä huomiota materiaalihintojen pystysuoraan nousuun jo kesäkuussa 2008 ja vielä marraskuussakin hän muistaa silloisen pääministerin Jyrki Kataisen valaneen uskoa, ettei finanssikriisi koske Suomea.
Pian tuotannossa viihtyvällä toimitusjohtajalla oli kuitenkin kädet täynnä myös toimiston puolella.
– Ilmoitimme työntekijöille jo talvella, että jos ihmettä ei tapahdu niin toukokuussa meiltä loppuu työt. Samaan aikaan meillä oli ne syksyllä päätetyt laajennustyöt käynnissä, Tommi muistelee.
Ihme jäi tulematta ja ST-Koneistus oli uuden tilanteen edessä. Perheyritys aloitti ensimmäiset mittavat yt-neuvottelut, joiden päätteeksi yritys irtisanoi neljä työntekijää ja lomautti kymmenkunta muutamaksi kuukaudeksi.
Tommin sisko Katja työskenteli tuolloin yrityksen tuotannonsuunnittelijana.
– Katja vastasi yt-neuvotteluiden vetämisestä ja hän teki silloin ison työn, jotta saimme tilanteen haltuun. Meistä kenelläkään ei ollut silloin kokemusta sen kokoluokan yt-neuvotteluiden järjestämisestä.
Nopean reagoinnin ansiosta ST-Koneistus kykeni kuitenkin ostamaan loppuvuodesta jo uusia koneita ja 2010 alkuvuodesta yrityksen palkkalistoilla oli jo enemmän henkilöstöä kuin ennen laman alkua.
Eräs onnekas sattumakin ajanjaksoon liittyy. Pankki oli nimittäin tehnyt virhelaskelman FMS-järjestelmän takaisimaksusuunnitelmassa ja oli veloittanut vahingossa ST-Koneistukselta suurempia lyhennyseriä, mitä oli alun perin sovittu.
– En ollut huomannut asiaa ja loppuvuodesta 2008 postin mukana tuli kirje, jossa todettiin, että: ”Investointilainanne on maksettu kokonaisuudessaan loppuun. Saisiko olla lisää rahaa?”.
”Haluamme olla Euroopan paras hydrauliikkakomponentteja ja -kokoonpanoja valmistava yritys.”
Tommi Peltonen, ST-Koneistuksen omistajayrittäjä
Kohti Euroopan kärkeä
Rahalle totta tosiaan on ollut käyttöä, sillä ST-Koneistuksen kehityskaari on ollut viime vuosikymmenen osalta edellistäkin hurjempi.
Pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on laajentanut tilojaan lähes 3000 neliöllä, ostanut pitkälti yli toistakymmentä konetta sekä kaksinkertaistanut liikevaihtonsa. Jopa työntekijöiden määrä on noussut 15 hengellä.
ST-Koneistuksen historian ehkä merkittävimmät investoinnit tehtiin kuitenkin vuosina 2018-2019. Tuolloin yritys investoi yli neljä miljoonaa euroa Mazakin toimittamaan Palletech-järjestelmään, kolmeen HCN-6800 monitoimityöstökeskukseen sekä Tool Hive -työkalumakasiiniin.
Palletech on FMS:n kaltainen tuotantojärjestelmä, joka mahdollistaa kymmenien eri töiden koneistamisen ilman, että sarjojen koko vaikuttaa työn tuottavuuteen.
Samassa yhteydessä ST-Koneistus rakensi järjestelmälle uuden tuotantohallin sekä investoi jälleen uuteen kokoonpanotilaan. Ero edelliseen kokoonpanotilaan oli merkittävä, sillä nykyinen rakennettiin vastaamaan puhdastilaolosuhteita.
– Kaikki viime aikaiset investointimme tähtäävät yhteen ja samaan tavoitteeseen, haluamme olla Euroopan paras hydrauliikkakomponentteja ja -kokoonpanoja valmistava yritys. Sillä, että viekö se meiltä viisi vai kymmenen vuotta ei ole väliä, se on joka tapauksessa tavoitteemme, Tommi painottaa.
Matkallaan Euroopan parhaaksi hydrauliikkakumppaniksi Tommi pyrkii myös uudistamaan yhteistyötä asiakkaidensa kanssa.
– Yritykset uudelleen arvioivat omaa ydinosaamistaan aktiivisesti. Sen tuloksena myös meidän asiakaskunnassamme on yrityksiä, jotka haluavat hankkia omia perinteisiä työvaiheitaan ostopalveluina ja me olemme valmiita auttamaan heitä siinä.
Tommi toivookin näkevänsä ST-Koneistuksen liikevaihdon muodostuvan tulevaisuudessa enenevissä määrin palveluliiketoiminnasta.
– Meidän ydinosaamistamme on hydrauliikkakomponenttien koneistaminen, kokoonpano ja suunnittelu. Näiden osa-alueiden suvereeni hallitseminen mahdollistaa sen, että voimme toimia kokonaisvaltaisena kumppanina hydrauliikkajärjestelmiä tarvitseville tahoille.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että oma tehokas lohkovalmistus on se, mihin kaikki muut mahdollisuudet nojautuvat.
Kaiken kaikkiaan ST-Koneistus on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana toimintansa kehittämiseen lähes 10 miljoona euroa. Määrä on poikkeuksellisen suuri suhteutettuna yrityksen liikevaihtoon.
Toisaalta vauhti ei vaikuta hiipuvan, sillä Tommilla on jälleen piirustukset pöydällä. Mihin ne liittyvät?
– Aika näyttää, mutta jos haluamme olla Euroopan paras hydrauliikka-alihankintakumppani, ei tässä kovin kauan paikallaan jouda olemaan.
Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että myös tulevista vuosikymmenistä riittää jälkipolville kerrottavaa.
—
ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa.
Vuosikymmenten aikana hydrauliikkatuotteitamme on toimitettu kymmeniin eri maihin ympäri maailman.
—