"Olihan yrittäessä paljon tekemistä, mutta ei me sitä taakkaa ikinä liian raskaaksi koettu"

24. syyskuuta 2020

Tuomo Peltonen perusti ST-Koneistuksen yhdessä veljensä Seppo Peltosen kanssa 50 vuotta sitten. Tämä on yrityksen historiaa kertaavan artikkelisarjan toinen osa, jossa Tuomo muistelee ST-Koneistuksen tapahtumia 80- sekä 90-luvuilla.

Slider

Sivujuoni

Moni ei tiedä, mutta Peltosten yrittäjätarina pitää sisällään myös toisen, niin sanotun spin-off -osuuden, joka alkoi melko pian ST-Koneistuksen perustamisen jälkeen.

Kyseessä oli muovituotteita valmistanut yritys nimeltä Ässä-Tuote Oy. Veljekset ajautuivat muoviliiketoimintaan Tuomon koulukaverin Jorma Palosen innoittamana.

Palonen, joka asui vielä 70-luvulla Porvoossa, oli saanut ruiskupuristimen piirustukset käsiinsä.

– Jorma kysyi minulta ja Sepolta, että tekisimmekö hänelle piirustusten mukaiset osat kahteen koneeseen. Ajatuksena oli, että hän sitten kasaisi koneet toimintakuntoon Porvoossa ja alkaisi valmistaa ja markkinoida muovituotteita sieltä käsin.

Palosen innostus ei kuitenkaan ikinä riittänyt koneiden kokoon saattamiseen ja vaivalla tehdyt osat uhkasivat jäädä ruostumaan käyttämättöminä Porvooseen.

– Jossain vaiheessa päätin, että haen ne osat pois sieltä pilaantumasta ja kasasin koneet lopulta itse meidän pesuhuoneeseemme.

Kyseinen pesuhuonehan sijaitsee ST-Koneistuksen nykyisessä ruokalarakennuksessa, joka rakennettiin alun perin Tuomon perheen asuintaloksi. Tuomo, vaimo Kaija sekä perheen lapset Tommi ja Katja asuivat siinä yli yhdeksän vuoden ajan.

Mainitsemisen arvoista on myös se, että 70-luvun loppuun mennessä Hopeatie 3 osoitteessa pyöritettiin kolmea eri liiketoimintaa, sillä myös Kaija harjoitti omaa kampaamoliiketoimintaa kotoa käsin. Saldo on varsin hyvä perheeltä, jonka liiketoimia pyrittiin monintavoin vaikeuttamaan sen työläistaustojen vuoksi.

Joka tapauksessa, muutaman vuoden ajan Ässä-Tuote oli perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä, kun Tuomo pyöritti muovikoneita perheen pesuhuoneen lattialla lasten pyöriessä jaloissa.

Yrityksen ensimmäiset tuotteet olivat kiviseinätulppia, eli proppuja, joita vietiin aina Lähi-itään asti. Lisäksi yritys valmisti vuosien varrella satoja muita tuotteita kuten muovisia raharenkejä, jääkaapinosia, tuoppeja sekä jopa muovisia hammastikkuja.

”Ässä-Tuote oli aina Jorman projekti, vaikka se minun pesuhuoneessani toimintansa aloittikin”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

previous arrow
next arrow
Slider

Lopulta Ässä-Tuotteen pääkonttorin oli siirryttävä lapsiperheen arjen tieltä.

– Koneet kävivät iltakymmeneen asti ja aina kun muotti aukesi, niin koko meidän asunto tärähti. Välillä koneesta hajosi osia, joita minä sitten sorvailin yötä myöden, jotta tuotanto saatiin jatkumaan. Se oli omalla tavallaan kovaa aikaa; ST-Koneistus oli kuitenkin koko ajan päätyöni.

Niinpä Tuomo ilmoitti Paloselle, että nyt hän joko muuttaa Ylöjärvelle ja ottaa yrityksestä vetovastuun tai sitten koko homma loppuu. Ukaasi tehosi ja Ässä-Tuotteelle vuokrattiin ST-Koneistuksen laajennetuista tiloista tuotantotilat.

Yrityksen toiminta jatkoi kuitenkin kasvuaan ja vuonna 1981 yritykselle rakennettiin omat tilat Ylöjärven Tulotielle.

– Ässä-Tuotteen nopeaa kehittymistä tietysti edesauttoi se, että minulla ja Sepolla oli täällä yhteydet olemassa pankkeihin ja elinkeinoelämään, koska olimme pyörittäneet ST-Koneistusta siinä vaiheessa jo yli kymmenen vuotta.

Vaikka Palonen ei aikoinaan saanutkaan koneita kokoon asti niin Tuomo tunnustaa hänen muuten olleen osaamiseltaan äärimmäisen taitava hoitamaan Ässä-Tuotteen liiketoimintaa.

– Hänellä oli todellista osaamista ja kokemusta muoviteollisuudesta. Esimerkiksi heti neuvottelutilanteissa hän osasi antaa jo tarkan tarjouksen asiakkaalle huomioiden kaiken materiaalista muottivalmistukseen asti.

Ässä-Tuote Oy kasvoi lopulta yli 10 miljoonan markan liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi, joka työllisti parhaillaan yli 40 työntekijää.

– Omistimme molemmat Sepon kanssa Ässä-Tuotteesta 25 prosenttia ja Jorma loput 50. Sehän oli aina Jorman projekti, vaikka se minun pesuhuoneessani toimintansa aloittikin. Olimme siinä parikymmentä vuotta Sepon kanssa ikään kuin harrastuksena mukana.

90-luvun puolessa välissä Tuomo ja Seppo myivät osuutensa yrityksestä Jormalle. Vuosikymmenen lopussa suurempi muovituotevalmistaja osti Ässä-Tuotteen Paloselta ja sulautti sen omaan liiketoimintaansa.

”CNC-koneet ja palettijärjestelmät mullistivat metalliteollisuutta voimakkaasti 80-luvulla.”


Slider

ST-Koneistuksen tarina jatkuu

Historiikin ensimmäinen osa päättyi opetukseen, kuinka voi käydä, jos yrityksellä on vain yksi asiakas. 80-luvulle tultaessa ST-Koneistuksella oli asiakkaita jo satoja. Siitä huolimatta opetus ehti todistaa tärkeytensä vielä moneen otteeseen.

Samaan aikaan 80-luvun alussa metalliteollisuus koki Suomessa kovaa teknologista murrosta, jota Tuomo ei aikonut seurata sivusta – CNC-koneet olivat tulleet markkinoille.

CNC-koneella tarkoitetaan työstökonetta, jossa on numeerinen tietokoneohjaus (Computer numerical control). Hetken alalla oli käytössä myös NC-koneita, joita ohjattiin reikänauhojen avulla, mutta CNC-koneet korvasivat ne nopeasti.

CNC-teknologia mahdollisti työstösuunnitelmien ohjelmoinnin tietokoneen avulla, mikä paransi tuotannon nopeutta ja tarkkuutta ennennäkemättömällä tavalla.

Ennen NC- ja CNC-aikakautta kaikki työt tehtiin käsikoneilla, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että työstettävät kohdat kohdennettiin käsin mekaanisin menetelmin.

Ensimmäisen CNC-koneensa ST-Koneistus hankki vuonna 1981 ja jo vuosikymmenen puoleenväliin mennessä yrityksellä oli hallussaan niitä useita.

Seuraava koneistusalaa mullistanut ja tuotantoa merkittävästi tehostanut innovaatio ilmestyi Hopeatielle myös 80-luvulla. Kyseessä oli kaksipalettinen työstökone.

Palettien tuottavuus perustuu puolestaan siihen, että niiden avulla töitä voi valmistella ja purkaa samalla kuin kone työstää tuotteita. Tänä päivänä ST-Koneistuksella on palettijärjestelmä, joka kykenee ottamaan jonoon kymmeniä eri töitä, joita se työstää itsenäisesti yöt ja päivät läpeensä jos tarve.

CNC-koneet ja palettijärjestelmät mullistivat metalliteollisuutta voimakkaasti 80-luvulla, mutta se oli myös tarpeen, sillä kysyntä kasvoi samaan aikaan voimakkaasti ja uudet haasteet siinsivät jo edessä.

”Kolmelta ilmoitettiin, että firma on neljältä konkurssissa. Ei siinä kovin syvällisiä suunnitelmia ehtinyt tehdä.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

Luovat keinot käyttöön

Tuottavuusloikka oli tervetullut, sillä kauppa Neuvostoliiton kanssa kävi kuumana. Kone- ja laiterakennusteollisuudessa käytettävien hydrauliikkalohkojen lisäksi ST-Koneistus valmisti monille nosturivalmistajille suuria sylintereitä koko 80-luvun ajan.

Isojen sylintereiden varjopuoli oli kuitenkin se, että niiden raaka-ainekustannukset muodostivat huomattavan osan tuotteen hinnasta ja aiheuttivat siten suuren riskin niitä valmistavalle yritykselle.

– Niiden hyvä puoli oli siinä, että aina kun joku konevalmistaja teki kaupat Neuvostoliiton kanssa, tiesimme että töitä olisi tiedossa vuodeksi eteenpäin, Tuomo huomauttaa.

Toisaalta vaikeuksien alkaessa Neuvostoliitossa ne näkyivät pian myös Ylöjärvellä asti.

Hälytyskellot soivat tilanteessa, jossa asiakkaalle oli toimitettu sylintereitä miljoonalla markalla ilman maksusuorituksia ja toisella miljoonalla oli jo varastossa tavaraa valmiina.

Samaan aikaan lama nosti päätään.

Lopulta ST-Koneistus osti asiakkaansa valmistamia nostureita saataviaan vastaan, jotta pahimmalta katastrofilta olisi vältytty, jos asiakas olisi ajautunut konkurssiin.

– Konkurssipesähän olisi voinut viedä ne silti, mutta me vuokrasimme nosturit heti eteenpäin, itse asiassa juuri silloin rakenteilla olleen Koskikeskuksen työmaalle, jotta syntyi vaikutelma, että ne olivat oikeassa käytössä.

Tällä kertaa kaikki kääntyi kuitenkin hyvin päin, eikä Peltosten nosturivuokrausliiketoiminta jatkunut sen pidemmälle.

Luovat keinot otettiin käyttöön seuraavan kerran vaakalaudalla olleen pienkuormainvalmistajan Ylö-Tehdas Oy:n kohdalla.

– Toimitin aamulla sylinterikuorman ja kolmelta iltapäivällä ilmoitettiin, että firma on neljältä konkurssissa. Ei siinä kovin syvällisiä suunnitelmia ehtinyt tehdä.

Niinpä Tuomo teki mitä mieleen tuli ja haki autolla Ylö-tehtaiden pihasta kaksi pienkuormainta saataviensa pantiksi. Odotetusti konkurssipesänhoitaja soitti pian perään ja toivoi koneiden vapaaehtoista palauttamista.

– Mieleeni on kuitenkin jäänyt, että pesänhoitaja tarjoutui maksamaan palautetuista koneista 500 markkaa kappaleelta, mikä oli toisaalta ihan mukava ele. Ikään kuin palkinto siitä, että olin edes yrittänyt.

”Eiköhän juoda kahvit?”


previous arrow
next arrow
Slider

Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa

Kuten ainakin monet pirkanmaalaiset tietävät, Ylö-tehtaiden tuotekehitys- ja markkinointijohtajana toiminut Risto Käkelä osti entisen työnantajansa pienkuormainliiketoiminnan konkurssipesältä ja ponnisti sen raunioilta Avant Tecno Oy:n.

Avant Tecno on nykyisin menestyvä vientiyritys, joka valmistaa edeltäjänsä tapaan pienenkokoluokan kuormaimia sekä nostimia yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön.

Koska ST-Koneistus oli valmistanut kaikkiin Ylö-tehtaan aikaisiin pienkuormaimiin sylinterit, oli Käkelän luontevaa jatkaa yhteistyötä Peltosten kanssa. Avant Tecnosta tuli nopeasti tärkeä asiakas ST-Koneistukselle.

Tuomo muistelee kuinka hän heitti välillä ”vapaalle” ja lähti itse viemään Avantin toimituksia kesken työpäivän.

– Mieleeni noilta reissuilta on jäänyt, että Risto monesti ehdotti, että ”eiköhän juoda kahvit?”. Tuntui mukavalta, että hän ehti istua alas ja vaihtaa muutama sanan, vaikka olinkin vain sellainen apupoika naapurista.

Käkelän lisäksi Peltoset osuivat myös toisen paikallisen yrittäjälegendan polulle heti ensimetreillä.

Vuonna 1986 intohimoinen insinööri ryhtyi valmistamaan hydraulisia lisälaitteita omassa autotallissaan Ylöjärven Siivikkalassa. Mies on Dynaset Oy:n perustaja Reijo Karppinen.

Tuomoa huvittaa muistella kuinka Reijo oli ehdottanut keksimäänsä ideaa silloiselle työnantajalleen, mutta he eivät olleet tilaisuuteen tarttuneet.

– Reijo lähti ideoineen ja alkoi itse valmistamaan niitä laitteita. Samalla hän tuli ensitöikseen käymään täällä ja kysyi, että voisimmeko tehdä hänelle hydrauliikkalohkoja ja siitä se meidän yhteistyömme alkoi. Käytännössä hänen ensimmäisestä tuotteestaan.

Tänä päivänä Dynaset on liikevaihdolla mitattuna ST-Koneistuksen suurin asiakas.

Kaiken huipentuma on se, että molemmat edellä mainitut hydrauliikkaosia tarvinneet huippuyritykset ovat sattuneet puolentoistakilometrin päähän ST-Koneistuksesta!

Miten Tuomo sitten kuvailisi näitä pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja yrittäjäkollegoja?

– Reijo ja Risto ovat molemmat omien tuotteidensa keksijöitä ja kehittäjiä, jotka ovat suhtautuneet tuotteidensa myyntiin intohimoisesti. Samalla he ovat pitäneet hyvää huolta omasta henkilöstöstään – eihän minulla ole heistä mitään muuta kuin hyvää sanottavaa.

”Ei minun tarvinnut koskaan murehtia Sepon töistä, eikä hänen minun.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

previous arrow
next arrow
Slider

25 vuotta töitä yhdessä ja sulassa sovussa

Tuomo ja Seppo tekivät töitä yhdessä ST-Koneistuksen parissa yhteensä 25 vuotta, kunnes Seppo jäi eläkkeelle vuonna 1995.

– Meillä oli koko yhteisen työuramme ajan Sepon kanssa sellainen hiljaisesti sovittu työnjako, että Seppo hoiti palkka- ja laskuasiat sekä sahasi aihiota tuotannossa, ja minä puolestani ostin raaka-aineet, kuormitin koneet, hoidin myynnin ja sohlasin piirustusten kanssa.

Tuomon mielestä työjako oli vielä jälkikäteenkin ajateltuna hyvä, sillä miehet eivät astuneet koskaan toistensa varpaille.

– Ei minun tarvinnut koskaan murehtia Sepon töistä, eikä hänen minun. Hän luki ja seurasi paljon maailman asioita ja oli hyvin perillä esimerkiksi Suomen palkkakehityksestä. Pidimme kuitenkin aina hieman paremmat palkat, mitä metalliteollisuuden keskiansioita olivat.

Suuristakin investoinneista Tuomo ja Seppo olivat aina lopulta yhtä mieltä.

– Minä ne aina suunnittelin valmiiksi, ja Seppo sitten pohti ja harkitsi hieman hartaammin, mutta kyllä hän aina lopulta minuun luotti.

Yhteistyö veljesten kesken sujui siis hämmästyttävän hyvin aina alusta loppuun asti, kunnes Tuomo osti Sepon osuuden ST-Koneistuksesta hänen eläköitymisensä yhteydessä.

Ennen osuuden ostamista, Tuomo halusi kuitenkin varmisti erään asian, johon hän tarvitsi vastauksen pojaltaan Tommilta.

Jälkisanat

”Olihan siinä yrittäessä paljon tekemistä, mutta ei me sitä taakkaa ikinä liian raskaaksi koettu. Ainut asia, joka yrittämisessä on jäänyt harmittamaan, on se, että kärsimme Sepon kanssa epäoikeudenmukaisuudesta lähes koko yrittäjäuramme ajan. Se johtui siitä, että olimme työläisperheestä, emmekä kääntäneet yrittäjyyden myötä takkia taustallemme. Meitä kiinnosti vain yrittäminen, eikä se ollut siihen aikaan sallittua”.

previous arrow
next arrow
Slider