Historia osa 1

Tuomo Peltonen: "En minä oikein muunlaista elämää olisi itselleni osannut kuvitella."

Toukokuu 2020

Tuomo Peltonen perusti ST-Koneistuksen yhdessä veljensä Seppo Peltosen kanssa tasan 50 vuotta sitten. Tässä artikkelissa Tuomo kertoo lähtökohdistaan ryhtyä yrittäjäksi sekä muistelee ST-Koneistuksen merkittävimpiä tapahtumia 70-luvulla.

Historia osa 1
Historia osa 3

"Haluan kehittää tästä yrityksestä entistäkin paremman"

Historia osa 3

Alkusanat

Koska 50-vuotisen historian tiivistäminen yhdeksi artikkeliksi osoittautui melko mahdottomaksi tehtäväksi, päätimme jakaa kertomuksen kolmeen osaan. Tämä on artikkelisarjan ensimmäinen osa, joista loput kaksi julkaistaan kuluvan juhlavuoden aikana.

Alkusanoina todettakoon, että ST-Koneistus on valmistanut vaativia hydrauliikkatuotteita lukuisille suomalaisille ja kansainvälisille kone- ja laitevalmistajille nyt jo 50 vuoden ajan. 

Maailma on myllertänyt ennenkin ja yritys on vuosikymmenten saatossa nähnyt öljykriisejä, lamoja, sotia sekä maiden romahtamisia.

Nykyisin ST-Koneituksen palveluksessa työskentelee yli 60 työntekijää ja sen valmistamia tuotteita toimitetaan kymmeniin maihin ympäri maailman. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut.

Vuonna 1970 oli ainoastaan sorvi, Seppo ja Tuomo.

”Kysyin Sepolta, että ryhtyisikö hän sorvaamaan, jos minä hommaisin töitä. Ei hän sitä montaa hetkeä miettinyt.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

Tie yrittäjäksi

Peltosten perhe muutti Ylöjärvelle Ruukista vuonna 1954. Paikallinen saha ja tiilitehdas olivat sulkeneet ovensa, eikä Kekkosen perustama Rautaruukki ehtinyt vielä silloin ratkaisemaan alueen kokemaa työttömyyttä.  

– Isäni sai täältä töitä Outokummun kaivokselta kuulamyllärinä ja äiti pääsi puolestaan töihin Pyynikin kaljatehtaalle.

Kuten kuvitella saattaa, 50-luvun Suomessa moni asia oli toisin kuin nyt. Esimerkiksi rahan saaminen omilta vanhemmilta oli hyvin vieras ajatus. Tästä huolimatta rahaa saattoi yrittää keksiä itse.

Tuomo kertookin tienanneensa ensimmäiset rahansa jo ennen kouluikää ravustamalla ja keräämällä käpyjä.

– Myöhemmin, kun olimme jo muuttaneet Ylöjärvelle, aloin jobata myös kuparia, messinkiä ja alumiinia. Ravustin silloin myös käytännössä puoliammatikseni.

Tuomo kokee taipumuksensa yrittää ja halunsa pitää huolta omasta taloudestaan olleen synnynnäisiä ominaisuuksia, joille hän ei ole varsinaisesti voinut mitään.

– En minä yrittämistä koskaan kovin tietoisesti miettinyt. Se oli ehkä vain ajan kysymys koska ryhtyisin lopullisesti yrittäjäksi. En minä oikein muunlaista elämää olisi osannut itselleni kuvitella.

Vuonna 1970 yrittäjähenkisyys nosti jälleen päätään. Tuomo oli päätynyt opiskelemaan Tampereen Teknilliseen opistoon, minkä päätteeksi hän onnistui saamaan töitä Hydrauli Osakeyhtiö nimisestä yrityksestä. Yritys valmisti Lokomolle, ja sen vuonna 1970 ostaneelle Rauma-Repolalle sylintereitä. 

Heti töihin päästyään Tuomo sai idean. Hän alkaisi valmistaa omalle työnantajalleen sylinterinosia veljensä avustuksella.

– Kysyin Sepolta, että ryhtyisikö hän sorvaamaan, jos minä hommaisin töitä. Seppo oli silloin toisaalla sorvarina, eikä hän sitä montaa hetkeä miettinyt, kun jo irtisanoutui ja niin me ryhdyttiin yrittäjiksi.

”Ne ajattelivat, että eihän työläiskakarat voi mitään yrittämisestä ymmärtää.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

Seppo Peltonen työn touhussa.
Kuva ST-Koneituksen ensimmäisistä toimitiloista.
previous arrow
next arrow
 

Ensimmäiset rakennusluvat äidiltä

Tuomo ja Seppo ostivat ensimmäisen sorvinsa keväällä 1970. Työtilat puolestaan järjestettiin kotitalon tallista Soppeenmäestä.

Veljekset yrittivät alkuvuosina saada myös Ylöjärveltä teollisuustonttia, mutta kunnanmiehet eivät ajatusta sulattaneet.

– Ne ajattelivat, että mitä me sellaisella tehtäisiin, että eihän työläiskakarat voi mitään yrittämisestä ymmärtää!

Tilan puute alkoi kuitenkin muodostua todelliseksi ongelmaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun veljekset olivat palkanneet muutaman ulkopuolisen työntekijän. Lisäksi pieneen pihatalliin oli ahdettu jo toinen sorvi ja jyrsinkonekin oli tulossa. 

Lopulta tilaongelmakin ratkesi, mutta sitä ei ratkaissut kunta.

– Ajattelin että ja perkele, mehän rakennetaan ne tilat. Kysyimme äidiltä, että onko hänellä mitään sitä vastaan, jos takapihalle ilmestyy 80m2 lisärakennus.

Eikä äidillä ollut. Niinpä ST-koneistuksen ensimmäisen laajennuksen sokkeli valettiin hämäräaikaan ja itse tila pystytettiin tuttavaporukalla viikonlopun aikana, ettei kunta päässyt keskeyttämään rakennusprojektia.

– Pian kunnassa alettiin puhua, että: ”on ne Peltosen veljekset hulluja, kun ne rakentelevat hallejakin ilman lupia. Pakko niille on tontti antaa.” Sitten me saatiin kunnalta tontti ja ihan anomatta. Se on tämä Hopeatie 3, jossa nyt olemme.

”Mietin, että kyllä mekin tuollaisia osataan tehdä.”

Tuomo Peltonen, ST-Koneistuksen perustaja

Hopeatie 3 vuonna 1973.
Hopeatie 3
Koneistusta 70-luvun tyyliin.
Suunnitteluosasto työn touhussa.
previous arrow
next arrow
 

Opetus yhden asiakkaan palvelemisesta

Rauma-Repola oli Hydrauliikka Osakeyhtiön tärkeä asiakas, joka puolestaan oli ST-koneistuksen ainoa asiakas. Venttiileitä ja sylintereitä meni muutaman vuoden ajan tuhansittain Tampereella valmistettaviin nostureihin ja metsäkoneisiin.

70-luvun puolessa välissä pankit kuitenkin pysäyttivät Rauma-Repolan toiminnan öljykriisin saattelemana ja Peltosen veljeksiltä loppuivat työt kerta heitolla.

Pian ST-Koneistus joutui lomauttamaan kaikki työntekijänsä ja toiminta jouduttiin aloittamaan käytännössä alusta. 

Uusi liiketoimintamahdollisuus ilmaantui kuitenkin kuin tyhjästä. Tuomolle oli nimittäin pistänyt silmään, että kaikki Suomessa käytettävät hydrauliikkapohjalaatat olivat peräisin joko saksalaiselta Boch Rexrothilta tai brittiläiseltä Vickersiltä.

– Mietin, että kyllä mekin tuollaisia osataan tehdä. Piirsin heidän katalogien pohjalta vastaavia tuotteita ja lähdin myymään niitä ympäri Suomea. Esimerkiksi Ponsse tilasi meiltä 70-luvulla paljon piirtämiäni pohjalaattoja.

Muitakin asiakkaita alkoi ilmaantua nopeaan tahtiin, kun sana edullisemmasta ja kotimaisesta toimittajasta alkoi levitä.

– Käänsimme työtilanteen ympäri lopulta melko nopeasti. Siinä opittiin samalla, kuinka voi käydä, jos palvellaan vain yhtä asiakasta. 

80-luvulle siirryttäessä ST-Koneistuksella oli jo useampi sata asiakasta. Lisäksi teknologian kehittyessä tuottavuudessa otettiin merkittäviä edistys askelia.


ST-Koneistus on Suomen suurin vaativiin erikoisarjoihin erikoistunut hydrauliikkalohko- ja komponenttivalmistaja. Jo 50 vuoden ajan tehtävämme on ollut auttaa hydrauliikkayrityksiä sekä kone- ja laiterakennusteollisuutta niiden laadukkaiden lopputuotteiden valmistuksessa.